Browsing by Subject "pystyvyys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla heikommassa asemassa olevien äitien hyvinvointi on vahvistunut, kun äidit ovat osallistuneet päiväryhmätoimintaan ja yhteisölliseen ruuanvalmistukseen. Päiväryhmä on tarkoitettu vauvaperheiden äideille, jotka tarvitsevat tukea oman jaksamisen tai mielenterveyden haasteiden, puutteellisen tukiverkoston tai muutoin haasteellisen elämäntilanteen vuoksi. Aihe on tärkeä, sillä riittävällä sosiaalisella verkostolla ja tuella on suuri merkitys vanhemmuuteen ja vanhempien hyvinvointiin. Vaikuttamalla heikommassa asemassa olevien äitien hyvinvointiin, tuetaan hyvää vanhemmuutta sekä äitien keinoja selviytyä haastavista elämäntilanteista. Yhteiskunta tukee heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, jotta terveys- ja hyvinvointierot kaventuisivat ja kaikilla olisi mahdollisuus kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka vaikuttavat vauvaperheiden äitien hyvinvointiin ja osallisuuteen. Maisterintutkielma on tehty osana Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille-hanketta, jossa on ollut mukana Ensi- ja turvakotien liitto, Venner-ruokakasvatusyritys sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Aineistona tutkimuksessa on käytetty päiväryhmään ja yhteisölliseen ruuanvalmistukseen osallistuneiden äitien fokusryhmähaastatteluja, joita on analysoitu laadullisesti hyödyntäen teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Haastatteluja oli neljä ja haastateltuja äitejä oli 15. Tutkimuksen keskeisenä yläkäsitteenä on hyvinvointi, jota on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti äitien pystyvyyden, toimijuuden sekä Erik Allardtin (1976) hyvinvointimallin näkökulmista. Teoreettisena viitekehyksenä on ollut Allardtin hyvinvointimalli, josta on hyödynnetty yhteisyyssuhteiden ja itsensä toteuttamisen osa-alueita analyysiä tehdessä. Tutkimuksen tulosten mukaan yhteisöllinen ruuanvalmistus ja ruokailu on tukenut päiväryhmään osallistuneiden äitien hyvinvointia täyttäen äitien yhteisyyssuhteisiin sekä itsensä toteuttamiseen liittyviä tarpeita. Päiväryhmään ja yhteisölliseen ruuanvalmistukseen osallistuminen on tukenut myös äitien pystyvyyden sekä toimijuuden kokemuksia vanhempina. Heikommassa asemassa olevien äitien hyvinvoinnin ja pystyvyyden sekä toimijuuden tukeminen vaikuttaa äitien osallisuuteen ja on näin myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta merkittävää. On tärkeää tukea erityisasemassa olevien äitien hyvinvointia, sillä sen avulla voidaan tukea myös lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
-
(2017)Länsimaissa kaloripitoisten ruokien helppo saatavuus ja erilaisten vaihtoehtojen runsaus vaikuttavat väestön ruokatottumusten terveellisyyteen. Koska ruokavalio on yksi terveyteen vaikuttavista tekijöistä, on tärkeää pyrkiä ymmärtämään ruokavalintojen terveellisyyttä selittäviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja erilaiset psykososiaaliset tekijät. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten terveellisten syömistottumusten noudattamiseen liittyvä pystyvyys ja sosiaalinen tuki ovat yhteydessä kasvisten ja hedelmien sekä makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen. Lisäksi tutkittiin, ovatko pystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteydet ruokatottumuksiin erilaiset eri sosioekonomisissa ryhmissä. Sosioekonomisen aseman kuvastajana tarkasteltiin koulutusta. Sosiaalisen tuen osalta tutkittiin sekä myönteistä että kielteistä sosiaalista tukea. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat olivat pystyvyysteoria, sosioekonomiseen asemaan sekä sosiaaliseen tukeen liittyvä tutkimuskirjallisuus ja vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Tutkielman aineistona oli osittaisella satunnaisotannalla kerätyn FINRISKI 2007 -terveystutkimuksen DILGOM -alatutkimus (N = 5024), jossa selvitettiin poikkileikkausasetelmalla ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteyttä lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. Tutkittavat olivat 25–74-vuotiaita suomalaisia naisia (N = 2699) ja miehiä (N = 2325). Pystyvyyden ja sosiaalisen tuen mittareiden faktorirakenteita tarkasteltiin eksploratiivisella faktorianalyysillä. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Pearsonin osittaiskorrelaatioanalyysillä ja lineaarisella regressioanalyysillä. Myös tutkielman psykososiaalisten tekijöiden ja koulutuksen välisiä interaktioita suhteessa ruokatottumuksiin tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkielmassa havaittiin, että pystyvyys oli yhteydessä suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen ja vähäisempään makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen. Myönteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä vain suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen. Pystyvyyden ja myönteisen sosiaalisen tuen yhteydet ruokatottumuksiin olivat samanlaisia eri koulutustasoilla. Lisäksi havaittiin, että kielteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä suurempaan kasvisten ja hedelmien kulutukseen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin kielteisen sosiaalisen tuen yhteys makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen erosi koulutustasoittain. Kielteinen sosiaalinen tuki oli yhteydessä suurempaan makeiden ruokien kulutukseen vain keskimmäisellä koulutustasolla ja suurempaan suolaisten ruokien kulutukseen alimmalla sekä keskimmäisellä koulutustasolla. Tutkielman perusteella näyttää siltä, että pystyvyys ja myönteinen sosiaalinen tuki ovat yhteydessä ruokatottumusten terveellisyyteen kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi näyttää siltä, että kielteinen sosiaalinen tuki saattaa lisätä energiapitoisten ruokien kulutusta vain alemmilla koulutustasoilla. Tämä olisi hyvä huomioida erityisesti sellaisten interventioiden suunnittelussa, joissa tarkoituksena on vaikuttaa ruokatottumusten terveellisyyteen sosiaalisen tuen kautta. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten sosioekonominen asema vaikuttaa psykososiaalisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen väliseen yhteyteen.
Now showing items 1-2 of 2