Browsing by Subject "radikaali oikeisto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Populistisen radikaalin oikeiston vastakkainasetteluja luova diskurssi on vakiintunut osa suomalaista julkista keskustelua. Poliittisessa kentässä radikaali oikeisto on kallistunut yhä tiukkarajaisempiin etnisyyteen perustuviin jakoihin ”meidän” ja ”muiden” välillä. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella radikaalioikeistolaisessa diskurssissa rakentuvaa suomalaisuutta ja siihen liittyviä erontekoja ja normatiivista järjestystä. Pyrin tuomaan esille, millaisia rajoja ja toiseuksia suomalaisuuden määritelmillä tuotetaan. Lisäksi tavoitteenani on tarkastella, millainen rooli affekteilla on suomalaisuuden ja sosiaalisen järjestyksen tuottamisessa. Tutkielman teoreettisina lähtökohtina toimivat dekoloniaali teoria, kriittinen kansallisuuden, etnisyyden ja rodullistamisen tutkimus sekä affektiteoria. Tutkielma asettuu myös osaksi populistisen radikaalin oikeiston tutkimuskenttää. Tutkielman aineisto on kerätty Hommaforum-verkkokeskustelupalstalta, joka on profiloitunut maahanmuuttovastaisen ja radikaalioikeistolaisen keskustelun alustaksi. Valikoin aineistoksi yhden keskustelulangan, joka koostuu kaiken kaikkiaan 1636 viestistä. Analysoin aineistoa kategoria-analyysin keinoin. Kategoria-analyysi on etnometodologiseen tutkimusperinteeseen nojaava lähestymistapa, jonka avulla voidaan jäsentää, kuinka ihmiset tuottavat ympäröivää todellisuutta kulttuurisidonnaisten kategorioiden avulla. Radikaalioikeistolaisen keskustelun kategorioilla tuotetaan samanlaisuuteen, erityisyyteen ja ulossulkemiseen perustuvaa suomalaisuutta, johon liittyy odotus kielellisestä, kulttuurisesta ja rodullisesta homogeenisyydestä. Siinä missä suomalaisuutta tuotetaan samanlaisuutena, suomalaisuuden ulkopuolelle rajattujen kategorioiden nimeäminen tuottaa puolestaan poikkeavuutta. Rodullistavilla rajanvedoilla tuotetaan koloniaalia valtarakennetta ja länsimaisen valkoisuuden normatiivista asemaa. Affektit liittyvät osaksi kategorioiden kulttuurisia merkityssisältöjä ja tuottavat suomalaisuuteen liittyviä normatiivisia odotuksia muun muassa yhteenkuuluvuudesta, ulossulkevasta solidaarisuudesta ja rakkaudesta. Tunnekylmyys on affektiivinen keino ylentää sekä keskustelijoiden että heidän välittämiensä viestien arvoa. Tulkitsen radikaalioikeistolaisen keskustelun kategorisointia neuvotteluna symbolisista rajoista ja normatiivisen järjestyksen tuottamisena. Erontekojen avulla tunnistetaan ja jäsennellään erilaisuutta, mutta analyysissani korostuu ennen kaikkea erilaisuuden hallinta. Radikaalioikeistolainen keskustelu performoi affektiivisesti normatiivista kansallista järjestystä, joka perustuu rodullistaville eronteoille. Suomalaisuus kategoriana ja kuviteltuna yhteisönä rakentuu etnonationalistiselle ymmärrykselle ja essentialisoiville kategorisoinneille.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalainen radikaalioikeisto pyrkii hyödyntämään sosiaalista mediaa toiminnassaan ja rekrytoimaan ihmisiä mukaan toimintaan. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että radikaalioikeistolaiset liikkeet ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä väline radikaalioikeistolaisille liikkeille ideologiansa levittämiseen, uusien jäsenten rekrytoimiseen, tuen saamiseen ja vihollisten uhkaamiseen. Sosiaalisen median palveluiden algoritmit tarjoavat käyttäjäprofiililtaan samanmielisille ihmisille samankaltaista sisältöä. Näin sosiaalinen media ”pakottaa” samanmielisiä ihmisiä yhteen, mikä synnyttää kaikukammioita ja mielipiteiden sekä ajatusten kärjistymistä. Näin sosiaalisen median vihayhteisöissä normalisoidaan ajatuksia, joita ei välttämättä muualla yhteiskunnassa pidettäisi hyväksyttävinä. Sosiaalinen median alustat kannustavat kierrättämään vihamielistä sisältöä. Radikaalioikeistolaiset pyrkivät hyödyntämään vihasisältöä tavoittaessaan erilaisia yleisöjä, koska alustojen algoritmit suosivat vihamielisen sisällön levittämistä sosiaalisessa mediassa. Tutkielmassa sovelletaan sosiaalisen mobilisaation teoriaa käyttäjien mobilisoimiseen sosiaalisessa mediassa. Tutkielmassa selvitetään, millaisten aiheiden ympärille syntyy vihaa ilmentäviä vuorovaikutuksellisia verkostoja, millaiset aiheet ylläpitävät näitä verkostoja, millaisia eroja on näissä verkostoissa ja millaisia erilaisia tehtäviä niillä voidaan nähdä olevan. Aineistona käytetään Facebookin verkostodataa vastamediasivulta ja viharyhmästä. Verkostodata koostuu julkaisusta ja niiden kommentoijista. Havaintoaikana on 30.11.-7.12.2016. Menetelminä käytetään sosiaalista verkostoanalyysia ja sisällönanalyysia. Sosiaalisessa verkostoanalyysissa on hyödynnetty Gephi-verkostoanalyysiohjelmistoa. Sisällönanalyysin avulla merkitään lähdekirjallisuuden ja empiiristen havaintojen perusteella kategorioittain verkostojen oleellisimmat julkaisut. Gephi-ohjelman avulla rajataan aineiston solmujen astelukuarvot, jotta saadaan selville eniten vuorovaikutusta aiheuttaneet julkaisut. Tulokset osoittavat, että radikaalioikeistolaisilla verkostoilla on erilaisia tehtäviä. Vastamediaverkoston päätehtävänä on tavoittaa erityisesti uusia jäseniä liittymään mukaan toimintaan. Viharyhmäverkoston mobilisoiva tehtävä on yhteydenpito ihmisiin, joiden radikaalioikeistolainen maailmankuva on jo vakiintunut. Facebookissa vastamedia- ja viharyhmäverkostot pyrkivät hyödyntämään julkaisuja, jotka käsittelevät mm. maahanmuuttajia anomaliana, eliittivastaisuutta, sosiaalipolitiikkaa, liikkeen ulkopuolisia kansalaisia vihollisina sekä oman yhteisöllisyyden ja ”me”-kuvan luomista. Näistä eniten vuorovaikutusta herättävät julkaisut, jotka käsittelevät maahanmuuttajia, eliittivastaisuutta ja sosiaalipolitiikkaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastustava julkaisu esiintyy vain viharyhmän verkostossa. Seksuaalirikollisia käsittelevät julkaisut esiintyvät vain vastamedian verkostossa. Tulokset osoittavat, että radikaali oikeisto pyrkii hyödyntämään mobilisoinnissa sosiaalista mediaa alustana vihan levittämiselle. Erityisesti vihaa, inhoa ja pelkoa sisältävät affektiiviset julkaisut ovat tähän tehokas väline. Samalla radikaali oikeisto pyrkii valkopesemään omaa toimintaansa ja huolestuttamaan potentiaalisia kannattaryhmiä, jotka muuten voisivat väheksyä liikkeeseen osallistumista, ja edelleenlevittämään arvojaan. Näin tavoitteena on heittää ihmisiä radikaaliin ajatusmaailmaan huolestuttamalla julkaisujen lukijoita ja saada heidät mukaan toimintaan, edes hetkellisesti.
Now showing items 1-2 of 2