Browsing by Subject "radikaalioikeisto"

Niin Suomessa kuin muissa länsimaissa alueellisista eroista on tullut uudella tavalla poliittisia vastakkainasetteluja määrittävä jakolinja. Vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien Suomessa on puhuttu ”alueiden kostosta”, eli Perussuomalaisten keräämästä kannatuksesta suurten kaupunkien väliin jäävillä reuna-alueilla. Näistä alueista voidaan käyttää yleisnimitystä Väli-Suomi. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset voitti Keskustan kilpailussa Väli-Suomen pienten ja keskisuurten kuntien kannatuksesta. Samalla Keskusta menetti kokonaisuudessaan eniten kannattajia Perussuomalaisille. Tässä maisterintutkielmassa analysoidaan populismin alueellista kannatusta 2020-luvun Suomessa. Populismin kannatusta ja sen alueellista painottumista käsitellään Keskustan ja Perussuomalaisten välillä tapahtuneen kannatussiirtymän kautta. Tutkielmassa selvitetään, miksi Perussuomalaisten kaltainen radikaalioikeistolainen populistipuolue nousi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa suosituimmaksi puolueeksi niin monessa Keskustan perinteisesti hallitsemassa kunnassa. Tutkimuskohteena on Etelä-Pohjanmaan maakunta, joka edustaa monessa mielessä hyvin “perussuomalaista Väli-Suomea”, unohtamatta kuitenkaan alueellisia erityispiirteitä. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset voitti Etelä-Pohjanmaalla monta kuntaa, joissa Keskusta on ollut aiemmin suosituin puolue. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään populismin tutkimusta. Populismi määritellään ensin käsitteellisesti, jonka jälkeen vertaillaan populismin kannatuksen taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia selitysmalleja. Teoreettista osuutta syvennetään David Goodhartin anywheres- ja somewheres-käsitteillä, jotka auttavat hahmottamaan, miten populismin kannatus liittyy paikallisiin identiteetteihin. Lopuksi populismin kannatusta taustoitetaan länsimaisen äänestyskäyttäytymisen muutoksella ja kertomalla, millaisilla alueilla populistinen politiikka on ollut erityisen suosittua ja mitkä kehityskulut tätä alueellista suosiota selittävät. Tutkielman aineistona käytetään Vaasan vaalipiirin perussuomalaisehdokkaiden vastauksia Ylen vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalikoneeseen ja Vaasan Perussuomalaisten vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalilehteä. Eduskuntavaaleissa Etelä-Pohjanmaa on osa Vaasan vaalipiiriä, joten vaalikonevastausten ja vaalilehden sisältö sopii myös Etelä-Pohjanmaan tilanteen tarkasteluun. Aineiston analyysissa sovelletaan tutkimusmenetelmänä laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineistosta käsitellään niitä ajatuksia, asenteita ja arvoja, joista Perussuomalaisille tärkeät poliittiset teemat koostuvat ja arvioidaan niiden perusteella, miksi Perussuomalaiset nostivat niin paljon kannatustaan Etelä-Pohjanmaalla ja ylipäätään Väli-Suomessa. Analyysityössä korostuvat käytetyn tutkimuskirjallisuuden ja Etelä-Pohjanmaan aluekehityksestä kerätyn tilannekuva- ja tilastotiedon merkitys. Tutkielmassa päädytään tulokseen, jonka mukaan Perussuomalaisten kannatukseen Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Väli-Suomessa vaikuttavat niin pitkäaikainen arvo- ja väestökehitys, talouden rakennemuutokset kuin kaupungistumiseen ja aluekehitykseen kytkeytyvät jännitteet. Lisäksi alueelliset erityispiirteet koskien paikallisia elinkeinoja ja äänestäjien laajempaa arvopohjaa vahvistavat entisestään Perussuomalaisten vetovoimaa Etelä-Pohjanmaalla. Yhteenvetona esitetään, että Perussuomalaisten kannatuksen kasvussa Etelä-Pohjanmaalla on lopulta kyse identiteeteistä ja elämäntavoista. Näyttää siltä, että Perussuomalaiset pystyivät vaalikampanjassaan vastaamaan Etelä-Pohjanmaan äänestäjien toiveisiin vakaasta identiteetistä ja yhteisöön kuulumisesta. Kansallista ja paikallista identiteettiä korostava politiikka menestyi maakunnassa, jossa tulevaisuuteen suhtaudutaan pikemminkin uhkien kuin mahdollisuuksien kautta. Keskustan ja Perussuomalaisten välistä kannatussiirtymää Etelä-Pohjanmaalla ja Väli-Suomessa voidaan selittää yksinkertaisesti sillä, että Perussuomalaiset pystyivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa tarjoamaan pitkään hallituksessa istuneelle Keskustalle uskottavan vaihtoehdon. Väli-Suomen alueiden äänestäjiin tehosi ajatus uudenlaisesta kansallisvaltiosta, joka Perussuomalaisten mukaan hyödyttäisi myös näiden alueiden asukkaita. Tutkielman lopussa annetaan kolme ehdotusta jatkotutkimukselle. Ensinnäkin tarvitaan kattavampaa empiiristä tutkimusta niistä syistä, joiden vuoksi Perussuomalaisten kannatus on noussut ja Keskustan kannatus on laskenut Väli-Suomessa. Olisi myös tärkeää tutkia, miten tyytymättömyys poliittiseen päätöksentekojärjestelmään vaikuttaa populismin kannatukseen Väli-Suomessa. Lisäksi populismin alueellista kannatusta olisi mahdollista tutkia ilmentymänä kulttuurisista luokkaeroista.