Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "radio"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Anna-Reetta (2013)
    Tutkimus tarkastelee yhteisöradion merkitystä kolmessa alkuperäiskansojen yhteisössä Etelä-Meksikossa, Oaxacan osavaltiossa. Nyt tutkituista radioista ei ole tehty aiemmin akateemista tutkimusta. Aineiston keskeisin osa on yhteisöjen keskeisten radiotoimijoiden syvähaastattelut sekä jokaisessa yhteisössä tehty fokusryhmähaastattelu. Haastattelu valittiin aineistonkeruumenetelmäksi kulttuurin suullisuuden vuoksi. Kehys-analyysin avulla aineistosta nousi esille kolme kehystä, joiden puitteissa yhteisöradiotoiminnan merkitystä jäsennettiin. Radiotoiminnan merkityksestä puhuttiin eniten perinteiden säilyttämisen näkökulmasta. Toimittajat kertoivat käsityöperinteen ja paikallisen musiikin arvostuksen noususta sekä juhlaperinteen elpymisestä. Kielen säilyttämisen esteiden tarkasteleminen paljasti vahvan häpeän ja sisäistetyn rasismin logiikan. Radioissa pyritään aktiivisesti luomaan uutta arvostuksen logiikkaa suhteessa miksteekki-, sapoteekki- ja chatinoperinteisiin. Radioiden pyrkimykset perinteiden ja oman kielen säilyttämiseen ovatkin eräänlaista vastarintaa sisäistettyä rasismia kohtaan. Toiseksi, aineistossa nousi esille vahva halu kehittää yhteisöjä ja kokemus radion potentiaalista muutoksen tuottamisessa. Keskeisiä myönteisiä radioiden tuottamiksi koettuja muutoksia olivat naisten osallisuuden paraneminen yhteisön päätöksenteossa, ympäristönsuojelu, yhteiskunnallinen tietoisuus, rauhan tuottaminen sekä seksuaaliset oikeudet. Kolmanneksi, haastatteluissa nousi esille kokemus itsekunnioituksen vahvistamisesta ja oman identiteetin arvostamisesta. Radiotoimintaa jäsennetään eri tilanteissa eri tavoitteilla. Kulttuurin revitalisaation näkökulmasta tarkasteltuna alkuperäiskansat käyttävät radiota perinteiden luomiseen ja keksimiseen. Radiotoiminnassa ei siis ole kyse perinteistä tai edistyksestä, säilyttämisestä tai muutoksesta. Radiotoimijoille radio merkitsee sellaisen edistyksen luomista, jossa yhteisöllisen kulttuurin arvot ja järjestäytymismuodot ovat keskiössä. Yhteisöradiosta puhuminen perinteen, kehityksen ja rohkaistumisen kehyksissä kertoo prosessista, jossa alkuperäiskansat ovat. Radio on tila, jossa kyläläiset voivat purkaa myyttiä muuttumattomasta ja staattisesta intiaanikulttuurista. Puhe radioista konstituoi alkuperäiskansojen yhteisöjä itseään ja niissä tapahtuvaa kulttuurista neuvottelua. Yhteisöt luovat ja uudelleenmuokkaavat itseään ja pyrkivät rakentamaan uudenlaista käsitystä siitä, mitä intiaanius on, mitä määreitä siihen liitetään ja miten sitä mediassa esitetään.
  • Hilska, Juuli (2020)
    This study/research is an explorative work examining the effects of the use of talk audio digital products on agency. Visual products are most often the focus in discussions on human-computer interaction (HCI) and Science Technology Studies). Therefore, an examination of agency in the context of voice-based talk-audio products has remained a minority but is necessary in the era of digital services. The thesis explores the use of products in two environments with different cultures; urban Bangalore in India and urban Stockholm in Sweden where semi-structured interviews with undergraduate students were conducted. The concept of agency builds on Anthony Giddens’ classical approach. The concept of talk audio was created in the context of data collection and refers to talk-based auditory products. Inspired by studies of personal stereo use by Michael Bull and music sociology by Tia DeNora, the thesis explores how individuals construct their agency both consciously and less consciously when using talk audio products. Young people use talk audio products when constructing their agency consciously to manage it in relation to their environment (e.g. to avoid noises of the city, or to escape the repetitive elements of urban life), and to manage their inner reality inside their heads (e.g. manage their thoughts and feelings, avoiding feelings of loneliness, escaping to an imaginary place). Young people also constructed their agency less-consciously in order to manage their mood but they, in part, struggled to express how. By comparing talk audio use to music listening, the students described to attain a “normal” level of mood and thoughts instead of strong emotional states they get when listening to music. When choosing between music and talk audio products, the students aimed to attain a mood that was, in their minds, suitable for the current or future social situation. With talk audio, the interviewees describe getting a chance for a change of thoughts to feel less stressful or to gain perspective on their daily issues through the talk audio content and voice of the talk audio host. The young people also describe finding perspective e.g. on political topics from talk audio, while they also simultaneously learn, are entertained, get information and develop their social skills. The perspectives and information the students described to receive through talk audio were always curated by the talk audio host(s). All of the young people also said to have experienced talk audio products as distinctively personal and intimate. In contrast to music use, they described it to “feel strange” to listen together, and they only listened to talk audio alone or with a significant other. According to previous literature on radio and podcasts, the sense of ‘being there’ in a talk audio product can create a sense of a two-way communication for the audience. The relationship my informants described with talk audio hosts was perceived as distinctively personal; many would describe how they would feel being addressed exclusively or that they would take part in the discussions themselves. They also described talk audio to be more “authentic” than other mediums (e.g. in comparison to social media). With these findings I argue that the primary material for constructing agency through talk audio use builds from, in light of this data, the perceived relationship the listeners have with the talk audio host. The young people would describe talk audio hosts of something similar as talking or hanging out with friends or having a mentor. The phenomenon of an always-available human-presence decreased the level of loneliness for some participants and thus extended their sociality with technologically mediated content. Nevertheless, since the talk audio hosts are mostly unaware of the listeners’ reactions to their content, the social encounter is controlled solely by the listeners, unlike in a traditional interpersonal encounter. This creates one form of agency the students build with talk audio; a form of parasocial agency.