Browsing by Subject "rahapolitiikka"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korkofutuureista laskettujen rahapolitiikkashokkien vaikutuksia bruttokansantuotteeseen, brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin, kuluttajahintaindeksiin sekä yksityisiin kulutusmenoihin. Tutkimuksessa keskitytään Yhdysvaltain finanssimarkkinoihin. Tässä tutkimuksessa syvennytään futuurijohdannaisiin, jotka ovat lyhytaikaisia korkofutuureja. Fed funds -futuurit ovat korkofutuurit, joita voidaan käyttää ennustamisen työkaluna. Fed funds -futuureilla myös suojaudutaan ja hyödynnetään lyhytaikaisia korkoriskejä, sekä nämä futuurit kuvaavat Fedin tulevaisuuden rahapolitiikan kurssien käyttäytymistä. Fedin koron muutoksien todennäköisyyttä markkinoilla voidaan estimoida käyttämällä fed funds -futuureita. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan fed funds -futuureja, tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia sekä paikallisten projektioiden menetelmää. Korkofutuureilla suojaudutaan korkoriskeiltä. Fed funds -futuureilla voi suojautua odottamattomilta muutoksilta lyhytaikaisissa koroissa. Näiden futuureiden avulla treidaajat pystyvät keinotella suhteessa korkojen muutoksiin sekä Fed toimintoihin. Tutkimuksessa käytetään Keaslerin ja Goffin (2007) fed funds -koron määrittelyä. Futuureiden hinnoittelu määrittyy sopimuksen erääntymiskuukauden mukaan. Rahapolitiikkashokkeja lasketaan käyttämällä Gospodinovin ja Jamalin (2015) menetelmää. Tutkimuksessa tarkastellaan Balduzzin ym. (1997) tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia, joka tarkastelee lyhytaikaisten fed funds -korkojen vaikutusta korkojen aikarakenteisiin. Inflaatio-odotuksella ja lyhytaikasilla likviditeetin vaikutuksilla voi vaikuttaa korkoon rahapolitiikassa. Tavoitekorkojen muutoksien odotukset vaikuttavat lyhytaikaisten fed funds -korkojen ja yli yön fed funds -koron kurssieroihin. Empiirisessä tutkimuksessa käytetään Jordan (2004) paikallista projektioiden menetelmää. Hän puolestaan tutki, miten paikallisilla projektioilla saadaan rahapolitiikkashokille impulssivasteen estimointia ja päättelyä. Jordan (2004) tutkimuksessa korkokannan estimointi tapahtuu paikallisella projektioilla sen jokaisessa periodissa. Rahapolitiikkashokkien aineisto koostuu fed funds -koroista ja 30 päivän fed funds -futuureista. Aineiston aikaväli on 31.3.1989 - 30.6.2016. Selitettävien muuttujien aineisto koostuu bruttokansantuotteesta, brutto yksityisistä kotimaisista investoinneista, kuluttajahintaindeksistä ja yksityisistä kulutusmenoista. Tämän aineiston aikaväli on 1.1.1989 - 1.7.2016. Näiden aineistojen frekvenssi on kvartaali. Rahapolitiikkashokin ja bruttokansantuotteen logaritmisia differenssejä kerrottuna sadalla on välillä positiivinen vaikutus, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Bruttokansantuotteen logaritmisten differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Rahapolitiikkashokeilla ja brutto yksityisten kotimaisten investointien välillä on positiivinen vaikutus. Brutto yksityisten kotimaisten investointien differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että myös rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin. Rahapolitiikkashokilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Vain edellisen puolen vuoden fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Rahapolitiikkashokeilla ja yksityisten kulutusmenojen välillä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Vain edellisen neljän vuoden ja kolmen kvartaalin rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus yksityisiin kulutusmenoihin. Koska tilastollinen merkitsevyys on vain melkein viiden vuoden rahapolitiikkashokki, rahapolitiikkashokkien ja yksityisten kulutusmenojen välillä on tilastollisesti matala merkitsevyys. Vain brutto yksityisillä kotimaisilla investoinneilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus rahapolitiikkashokkeihin. Muiden muuttujilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta rahapolitiikkashokkeihin.
-
(2018)Since the collapse of the Soviet Union Russian economy has suffered from high and volatile inflation. In 2014 the Russian central bank announced that it will stop supporting the national currency through market operations and adopt an inflation targeting regime in the beginning of 2015. The announcement of the policy drew a widespread critique in public discussion stating that inflation in Russia has too many sources of non-monetary inflation for an inflation targeting policy to be effective. In this thesis I provide a literature review on the inflation targeting regimes and the non-monetary inflation sources. Further, I analyze non-monetary inflation sources in the context of Russia and present the data available on these sources. In the empirical part of this study I use data on budget deficit, the amount of newly passed laws and prices for housing and utility services in vector autoregression models to find out if these non-monetary inflation sources are statistically significant factors in explaining the changes in inflation expectations in Russia. My results indicate that the role of the non-monetary inflation sources in the effectiveness of the inflation targeting regime has been overstated in the critique voiced at the time of the regime change. While there is a persistent gap between the inflation expectations of consumers and central banks inflation target or the official consumer price index changes, the model that excludes the non-monetary sources is a best fit to explain the expectations.
-
(2017)Effects of unconventional monetary policy have been studied thoroughly since the Great Recession. Nonetheless, much of the literature focuses on the initial financial market impact of the policy and the broader macroeconomic effects, e.g. the effect of unconventional monetary policy on output and inflation, has received less attention. This reflects largely the difficulty of constructing reliable measures for unconventional monetary policy that could be used to identify unconventional monetary policy shocks. Moreover, most of the existing studies focus on the US and the effects in the euro area have received less attention. In this thesis I contribute to the literature by estimating the macroeconomic impact of ECB’s monetary policy shocks on various variables, such as GDP, inflation and interest rates. I use a factor-augmented vector autoregression which makes it possible to use high-dimensional data to conduct monetary policy analysis. I extract common factors from a panel consisting of 155 macroeconomic indicators and then use these factors along with a policy variable in a VAR to identify monetary policy shocks. In order to capture the effects of unconventional monetary policy I use estimated shadow rates as proxies for monetary policy stance. These shadow rates can be interpreted as the level of the short-rate in the absence of an effective lower bound on nominal interest rates and they contain information from the whole yield curve. I then identify monetary policy shocks using standard recursive identification. I conduct structural analysis by computing impulse response functions for various macroeconomic variables. In my baseline specifications expansionary monetary policy shocks are associated with rising output and falling interest rates whereas the responses of price level and employment are more muted. These results are largely robust to alternative specifications. Nevertheless, the impulse responses as well as counterfactual simulations and forecast error variance decompositions suggest that monetary policy shocks have contributed fairly little to euro area output and price variation and that some of these effects might not necessarily show in the data yet. My results suggest then that the effectiveness of unconventional monetary policy is likely coming mainly from its expected component.
-
(2012)The East Asian crisis of the 1990s was the result of a rapid economic expansion that stemmed from the liberalization of financial markets and growth promoting policies, which at the same time rendered the economies vulnerable to financial crises. In the wake of the crisis, the previous currency crisis models have been questioned for their usefulness in explaining the East Asian crisis. As a result, a third generation of currency crisis models have emerged, which emphasize the role of private sector balance sheets as the primary cause of the crisis. This thesis aims to study the causes of the crisis and capture its fundamental characteristics in a theoretical framework. The thesis considers a third-generation currency crisis model, in which nominal price rigidities, foreign currency liabilities in the private sector’s balance-sheets and borrowing constraints make the economy vulnerable to currency crises. At the heart of the model is the possibility of multiple equilibria, i.e., currency crises may be triggered by expectational shocks. If domestic prices are rigid in the short-run, a currency depreciation increases the value of foreign currency debt and decreases the private sector’s profits and net wealth. Since private sector borrowing and output are positively correlated with profits, a depreciation of the domestic currency decreases future output. Due to arbitrage in the foreign currency market, a decrease in future output causes the domestic currency to depreciate immediately. Therefore, if agents in the economy expect the currency to depreciate, the currency may in fact depreciate, and thus, an expectational shock may push the economy to a currency crisis equilibrium. The mathematical models presented in this paper are general equilibrium models. The primary sources of the thesis are the articles by Aghion et al. (2000, 2001, 2004), Bergman & Hassan (2008) and Ormaechea (2010). In addition, the thesis discusses the appropriate monetary policy to prevent this type of currency crises. It is shown that the central bank may prevent a currency crisis by supporting the nominal exchange rate by tightening monetary policy, if it does not hurt supply of credit to domestic banks. Hence, tight monetary policy is optimal if the benefits of a higher nominal exchange rate outweigh the costs of decreased borrowing and investment. It is also shown that the central bank alleviate the adverse effect on investment by supplying credit to domestic banks via the discount window. Furthermore, the thesis finds that tight monetary policy is optimal if the uncovered interest rate parity holds in the short-run. If monetary policy is unable to influence the nominal exchange rate, then loose monetary policy is optimal in preventing this type of currency crisis. The thesis finds that the fundamental reasons for the East-Asian crisis were substantial foreign currency borrowing as well as less developed financial markets. The theoretical model reveals that a high proportion of foreign currency liabilities relative to liabilities denominated in the domestic currency make the economy more vulnerable to a currency crisis, because it increases the adverse balance-sheet effects related to a depreciation. However, the less rigid prices are in the short-run, the less vulnerable the economy is to a currency crisis. If changes in the nominal exchange rate are passed through to domestic prices, the adverse effects of depreciation become less severe.
Now showing items 1-4 of 4