Browsing by Subject "rajatutkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Suomessa tapahtuvaa turvapaikanhakijuutta rajalla ja rajoilla elämisen tilana. Sen lähtökohtana on ajatus turvapaikkaprosessista rajana, joka on tuotettu poliittisesti, ja joka muodostaa eräänlaisen olosuhteiden kirjon. Tutkielma kysyy, miten raja vaikuttaa turvapaikanhakijoiden ja heidän ympärillään olevien ihmisten elämissä, miten rajan merkitys muuttuu ihmisestä ja hetkestä toiseen, ja mitä uusia ilmiöitä se tuottaa. Tutkielman näkökulma kumpuaa siirtolaistutkimuksen tutkimusperinteestä ja sen keskeinen käsite on raja. Työn lähtökohta on nähdä siirtolaisuus toisaalta ihmisten liikkumisen historian jatkumona, ja toisaalta poliittisesti hallinnoituna ilmiönä. Omalta osaltaan tutkielma pyrkii jatkamaan keskusteluja siitä, mitä kaikkea raja voi olla tai tarkoittaa. Sen tarkoitus on tuottaa tietoa siirtolaisten ja heidän lähipiirinsä, ei rajan hallinnan näkökulmasta. Tutkielman analyysi perustuu haastatteluaineistoon, jota varten on haastateltu viittä turvapaikanhakijaa, kahta kotimajoittajaa ja yhtä kotimajoitukseen liittyvässä järjestössä työskentelevää henkilöä. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina suomeksi, englanniksi ja tulkin avulla farsiksi ja englanniksi. Aiheen herkkäluontoisuuden vuoksi haastattelut on tehty hyvää tutkimusetiikkaa noudattaen muun muassa niin, että ketään ei ole painostettu puhumaan mistään tietystä aiheesta. Analyysi käsittelee aineistossa kumuloituneesti esiin nousseita aiheita ja aihekokonaisuuksia. Työ esittää, että Suomessa tapahtuvasta turvapaikanhakijuudesta puhuttaessa ei tulisi puhua vain rajasta, vaan ennemminkin rajoista monikossa. Vaikka hallinnollisen rajan tuottamiin olosuhteisiin liittyy monen jakamana kokemuksena esimerkiksi epävarmuutta, ovat rajan vaikutukset myös erilaisia eri ihmisille. Lisäksi rajat eivät ole staattisia, vaan liikkeessä, ja ne myös tuottavat uusia rajoja. Tämä tarkoittaa muun muassa niitä tapoja, joilla turvapaikanhakijuus rajalla olemisen tilana tuottaa erilaisia sosiaalisia suhteita, ”meidän” ja ”muiden” välisen rajan liikkumista sekä uusia rajoja myös ”meidän” sisäpiiriin. Lisäksi rajat kohtaavat myös aktiivista vastarintaa, joka pyrkii muuttamaan niiden vaikutusta, ja lisäämään toiminnanmahdollisuuksia niiden piirissä. Eri rajat tulevat eri tavoin näkyviin esimerkiksi ihmisestä, tilanteesta tai ajasta riippuen.
-
(2021)Tutkielma tarkastelee Al Jazeera Englishin ja BBC Newsin tuottamia uutisdiskursseja Välimeren pakolaistilanteesta ja rajojen rakentumisesta sen kontekstissa. Tutkielmani taustalla on EU:n viime vuosikymmeninä harjoittama rajapolitiikka sen ulkorajoilla, joka on ollut vahvasti mediatisoitu tapahtuma myös globaalisti. Unioni on myös ottanut konkreettisia askeleita turvapaikanhakijoiden tulon estämiseksi. Näistä yksi on EU:n ja Turkin yhteinen pakolaissopimus, jonka mukaan jokainen pakolainen, joka ylittää rajan Turkista Kreikkaan sääntöjen vastaisten keinoin, tullaan palauttamaan Turkkiin. Sopimus joutui koetukselle helmikuussa 2020, kun Turkki päätti olla estämättä turvapaikanhakijoiden pääsyä EU:n alueelle. Koska pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat transnationaaleja ilmiöitä, ja koska kyse on ihmisistä maantieteellisten ja kulttuuristen alueiden rajoilla,haluan selvittää sitä, kenen ääni uutisoinnista kuuluu ja millaisia representaatiota se synnyttää? Tutkielmani pyrkii tuomaan kriittistä keskustelunavausta siihen, jääkö turvapaikan- hakijoiden ääni globaalin median tuottavuuden, eurooppalaisen syrjivän politiikan ja turvallistetun maailmanpolitiikan puristukseen. Tutkimuskysymykseni muodostuu tämän perusteella seuraavasti: Miten EU:n rajat ja Välimeren pakolaistilanne rakentuvat globaaleissa uutisdiskursseissa? Avaan tutkielmani teoreettista taustaa representaation ja diskurssin käsitteiden kautta. Nykyiset representaatiot mediassa ovat historiallisen prosessin tulos, jolle länsimainen imperialismi ja orientalismi on asettanut ehdot. Aineistoni puolestaan rajautuu yllä mainittuun uutistapahtumaan keväältä 2020: Turkin rajojen avaamiseen ja sitä seuranneisiin tapahtumiin. Se koostuu Al Jazeeran ja BBC Newsin uutisartikkeleista sekä niihin liitetyistä kuvista. Analyysimenetelmäksi valitsin diskurssianalyysin,jossa hyödynnän pääosin Carol Bacchin (2009) WPR-analyysimenetelmää (”mikä ongelman representoidaan olevan?”). WPR-analyysi perustuu ajatukseen siitä, että meitä ohjataan problematisointien kautta ja näitä problematisointeja tulee kyseenalaistaa ja tutkia niiden tuottamien vaikutusten ja representaatioiden kautta. Analyysini perusteella keskeinen “ongelman” representaatio, jota WPR-analyysi pyrkii selvittämään, on rajakontrollin poistuminen. Pakolaisuuden näkeminen ongelmana kohdemaille sekä rajan suojelun tärkeys eurooppalaisille viranomaisille, jotka olivat aineiston pinnan alla piilevät oletukset, johtivat siihen, että koko ilmiön ”ongelmaksi” muodostui rajakontrollin poistuminen ja siihen liitetty turvallistamisdiskurssi. Aineiston ”ongelma” ja sen ratkaisuehdotukset keskittyivät siten miltei yksinomaan siihen, miten pakolaisten tulo saadaan estettyä, ja hiljaisuudeksi jäi näin ollen se, että turvapaikanhakijat otettaisiin EU:hun. Sekä Al Jazeeran että BBC:n uutisdiskurssit ja niiden kautta syntyneet representaatiot ovat loppujen lopuksi samanlaisia, joskin ne rakennetaan eri keinoin kummassakin mediassa. Vallan vaikutus aineistossani vallitseviin diskursseihin ja niistä syntyneisiin representaatioihin on moniulotteinen. Ensinnäkin, turvapaikanhakijoiden oma ääni jää mediassa kuulumattomiin ja muodostaa heille ahtaan subjektiposition, jonka kautta heidät nähdään mediassa vain uhrina tai uhkana. Toiseksi, rajat näyttäytyvät turvallistettuina, valtaa tuottavina paikkoina, jossa väkivalta marginalisoituja vastaan normalisoituu. Viimeiseksi, uutisten tuottama koventunut rajadiskurssi naamioi alleen vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja valtioille kuuluvan vastuun oikeudesta hakea turva- paikkaa sekä inhimillisestä kohtelusta rajalla.
Now showing items 1-2 of 2