Browsing by Subject "rajoitustoimet"

Vuonna 2020 maailmalla leviämään lähtenyt koronavirus aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin. Tartunnan pelossa ihmiset vähensivät liikkumistaan sekä sosiaalisia kontaktejaan, joiden seurauksena myös heidän kulutuksensa muuttui. Taudin leviämisen estämiseksi myös valtiot tekivät oman osansa asettamalla erilaisia rajoitustoimia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä eri tavoin pandemiaan liittyvät tekijät vaikuttivat kulutukseen sekä miten vaikutukset erosivat eri kulutusluokkien välillä. Työssä käytetty malli luotiin aiempien empiiristen tutkimusten pohjalta ja sovitettiin Suomesta saatavilla olevaan aineistoon. Kulutusta kuvaavana aineistona tutkimuksessa käytettiin Nordean pankki- ja luottokorttimaksujen viikkotasoista indeksoitua arvoa maakuntakohtaisesti. Kokonaiskulutuksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin kolme tarkempaa alaluokkaa kulutusluokkien eroavaisuuksien tarkastelemiseksi, jotka olivat ravintolat, palvelut sekä tavarat. Kulutusta selittävinä tekijöinä työssä toimivat puolestaan koronavirustartuntojen lukumäärä, lomautettujen suhde työllisiin sekä valtion pandemian aikana asettamat rajoitukset. Tulosten mukaan koronaviruspandemialla oli selvä tilastollisesti merkittävä negatiivinen vaikutus kulutukseen. Merkittävin vaikutus kulutukseen oli nähtävissä palveluiden ja ravintoloiden kohdalla, joiden kulutuksessa kontaktien välttäminen on kaikkein haasteellisinta. Esimerkiksi koronavirustartuntojen kaksinkertaistuessa kokonaiskulutus väheni tulosten mukaan 3.4 %, kun taas ravintolakulutus jopa 10.4 %. Negatiivisia tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia kulutukseen aiheutti myös suurin osa rajoitustoimista. Kuitenkin osalla rajoituksista huomattiin tutkimuksessa olleen myös positiivisia vaikutuksia kulutukseen. Tämä osoittaa, ettei kaikilla rajoitustoimilla saatu aikaan haluttua muutosta, joka puolestaan vihjaa, ettei rajoitusten asettaminen ollut optimaalista. Jatkotutkimus entistä tarkemmalla aineistolla mahdollistaisi tehokkaamman toiminnan seuraavassa vastaavanlaisessa tilanteessa. Tarkempi tutkimus avaisi tätä tutkimusta paremmin, millä rajoitustoimilla saatiin haluttu vaikutus aikaan ja mitkä alat todellisuudessa kärsivät koronaviruksesta eniten ja pitkäaikaisesti. Näiden tietojen avulla pystyttäisiin välttämään turhat rajoitustoimet sekä jakamaan vaadittavia tukirahoja tehokkaammin, mikä puolestaan vähentäisi valtion taloudelle aiheutuvaa haittaa.