Browsing by Subject "rakennusala"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Euroopan unioni laajeni itään 1.5.2004 kasvaen kymmenellä uudella jäsenmaalla. Suomi rajoitti kaksivuotisella siirtymäaikalailla uusien jäsenmaiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Laki ei koskenut palveluiden liikkuvuutta, minkä seurauksena erityisesti Virosta saapui Suomeen paljon työvoimaa paikallisten yritysten lähetettyinä työntekijöinä. Vastoin alkuperäisen siirtymäaikalain tavoitetta ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden maahantulo helpottui ja työehtojen valvonta vaikeutui. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään EU:n itälaajentumista luonnollisena koetapahtumana, jonka avulla pyritään selvittämään muutosten vaikutuksia uusmaalaisten rakennusmiesten palkkakehitykseen lyhyellä aikavälillä. Itälaajentumisen ja siirtymäaikalain myötä kasvanut ulkomaalainen työvoima painottui erityisesti Uudellemaalle ja rakennusalalle. Muualla Suomessa ulkomaisen työvoiman kasvu oli merkittävästi vähäisempää. Tutkimuksessa käytetään difference-in-differences menetelmää. Uusmaalaisten rakennusmiesten verrokkiryhmänä analyysissa hyödynnetään rakennusmiehiä Itä-Suomen rakennuspiiristä, jossa EU:n itälaajentuminen ei kasvattanut ulkomaisen työvoiman määrää. Muilta osin erot alueiden välillä säilyivät tarkastelujaksolla vakaina. Tutkimuksessa on käytetty ryhmätason aineistoa talonrakennusalan järjestäytyneiden yritysten keskituntiansioista. Tiedot on poimittu EK:n palkkatilastosta. Analyysin perusteella uusmaalaisten rakennusmiesten keskimääräinen tuntiansio laski -1,55 prosentilla vuoden 2003 lopusta vuoden 2004 loppuun. Sen sijaan työtehtäviltään erikoistuneempien kirvesmiesten palkkoihin ulkomaisen työvoiman kasvu ei tulosten mukaan käytännössä vaikuttanut. Lisäksi rakennusmiehiin kohdistuneet negatiiviset vaikutukset arvioitiin lyhytaikaisiksi sekä pieniksi suhteutettuna ulkomaisen työvoiman merkittävään kasvuun. Koeasetelmaan ja ryhmätason aineistoon liittyvät rajoitteet heikentävät tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta. Tulokset antavat kuitenkin tukea näkemykselle, että mitä koulutetummasta tai osaamiseltaan erikoistuneemmasta ammattilaisesta on kysymys, sitä pienempi voidaan ennakoida olevan ulkomaisen työvoiman kasvun tai työehtojen joustojen lisääntymisen negatiivinen vaikutus palkkakehitykseen.
-
(2024)Value added taxes (VAT) are a central tool for collecting consumption taxes in Finland and worldwide. Still, VAT system has its shortcomings. Dishonest companies can exploit the system to evade taxes or apply for unjust tax deductions. This thesis investigates the effectiveness of an augmented VAT mechanism, reverse charge, on value added tax compliance. Reverse charge mechanism transfers the liability for remitting VAT in business-to-business transactions to the purchaser, instead of the seller. In this thesis, I conduct theoretical and empirical analysis of reverse charge. First, I employ a tax evasion model to predict how firms change their behavior when reverse charge policy is adopted. Then, I examine how VAT reverse charge affects firms' reporting behavior using administrative data on Finnish firms' VAT returns. Reverse charge policy was adopted in the Finnish construction industry in 2011. I compare the outcomes of construction firms to similar companies, with a Differences-in-Differences design, to capture the effect of the policy on VAT compliance. The findings indicate a 3.87% increase in reported tax liabilities by construction firms once the policy is adopted, suggesting enhanced tax compliance. Sensitivity analysis shows that the results hold under moderate violations of the parallel trends assumption. This thesis contributes to the existing economic literature by showing novel evidence on the firm level effects of reverse charge. I also illustrate another market structure where tax revenue can be increased by changing who remits taxes to the government.
-
(2022)Maisterintutkielmassa selvitetään, miksi Rakennusliiton merkittäväksi tavoitteeksi nousi pääalansa talonrakennusalan yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän saavuttaminen. Rakennusalan yrityskohtainen luottamusmiesjärjestelmäkokeilu eri vaiheineen ja sen lopullinen saavuttaminen sijoittuivat vuosien 1984–1992 välille. Yritykset alkoivat hyödyntämään aliurakointia yhä enemmän 1980-luvulla, mikä loi epävarmuutta luottamusmiesjärjestelmään. Luottamusmiesjärjestelmän yrityskohtaisuudella Rakennusliitto tavoitteli järjestelmän jatkuvuutta, varmuutta sekä parempaa otetta työpaikoista. Aiemmin yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän puuttuminen oli syönyt Rakennusliiton omia resursseja. Rakennusliiton yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän tutkiminen avaa uudenlaisen tirkistysikkunan perinteisen työmarkkinapolitiikan historiaan, jota on usein tutkittu kolmikannan näkökulmasta. Yrityskohtainen luottamusmiesjärjestelmä luotiin aikana, jolloin 1990-luvun lama oli iskenyt erityisesti rakennusalaan sekä Rakennusliittoon, ja Suomessa toimi työnantajamyönteinen Esko Ahon hallitus. Tämä vaikutti siihen, ettei työntekijäpuoli saanut juuri parannuksia työehtosopimuksiin. Suomen 1990-luvun lama on nähty myös taitekohtana, jonka jälkeen ay-liikkeen voima on hiipunut, ja sen jäsenmäärä on lähtenyt laskuun. Tutkielman metodina on käytetty historiankirjoituksen lähdekriittistä menetelmää. Tutkielma on tehty narratiivisesta näkökulmasta. Tutkielman tärkeimmät aineistot ovat Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta löytyvät Etelä-Suomen ja Länsi-Savon sanomalehdet, Rakennusliiton toimintasuunnitelmat, liittokokousten ja hallituksen pöytäkirjat, työehto-osaston yhteenvedot ja arviot työehtosopimuskierroksista. Tutkielmaa varten on haastateltu myös Rakennusliiton entisiä työntekijöitä. Tutkielma päättyy analysointiin rakennusalan luottamusmiesjärjestelmän nykyisistä käytännöistä, sen tulevaisuudesta sekä tämänhetkisestä työmarkkinapolitiikan tilanteesta. Koko luottamusmiesjärjestelmä kehittyi Rakennusliiton ajamaan suuntaan työnantajaosapuolen vastustuksesta huolimatta, koska Rakennusliitto oli asettanut uudistuksen niin isoksi kysymykseksi työehtosopimuksia laadittaessa. Tästä johtopäätöksenä voi esittää, että yleinen käsitys koko ammattiyhdistysliikkeen heikentymisestä 1990-luvun laman aikana ei täysin pidä paikkansa Rakennusliittoon osalta. Rakennusliiton yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän tutkiminen antaa tietoa siitä, miksi rakennusalan yrityskohtainen luottamusmiesjärjestelmä muodostui Rakennusliiton toimintakohteeksi 1980- ja 1990-luvulla, ja miten Rakennusliitto saavutti yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän.
Now showing items 1-3 of 3