Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ryhmien välinen kontakti"

Sort by: Order: Results:

  • Ranta, Mona (2019)
    Allportin (1954) kontaktihypoteesin mukaan myönteinen ryhmien välinen kontakti vähentää ennakkoluuloisuutta. Kontaktin siirtovaikutuksen (Pettigrew, 2009) kautta kontaktin vaikutukset siirtyvät myös kontaktitilanteista ulkopuolisiin ryhmiin kohdistuviin asenteisiin. Kontaktin siirtovaikutuksen taustalla on asenteiden yleistyminen: kontakti vaikuttaa asenteisiin kontaktoitua eli primaaria ulkoryhmää kohtaan, mikä vuorostaan yleistyy kontaktitilanteesta ulkopuoliseen eli sekundaariin ulkoryhmään kohdistuviin asenteisiin. Kielteisen kontaktin siirtovaikutuksesta ja kontaktin siirtovaikutusta estävistä tekijöistä on hyvin vähän tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sekä myönteisen että kielteisen kontaktin siirtovaikutusta asenteiden yleistymisen kautta. Päätavoitteena on kuitenkin tarkastella ehdollista kontaktin siirtovaikutusta eli moraaliseksi koetun toiminnan vaikutusta kontaktin siirtovaikutukseen. Tutkielma perustuu tutkimukselle moraalisen valtuutuksen vaikutuksesta (Monin & Miller, 2001), jossa moraaliseksi koettu toiminta johtaa moraalisesti kyseenalaiseen toimintaan. On viitteitä siitä, että vaikutus on havaittavissa vain ennakkoluuloisilla yksilöillä. Lisäksi on havaittu, että joissain tilanteissa moraaliseksi koettu toiminta johtaa moraaliseen toimintaan eli moraalisen vahvistuksen vaikutukseen (Young, Chakroff, & Tom, 2012). Tutkielmassa oletetaan, että moraaliseksi koettu toiminta johtaa ennakkoluuloisilla yksilöillä moraaliseen valtuutuksen vaikutukseen ja siten estää myönteisen kontaktin siirtovaikutuksen. Lisäksi tarkastellaan eksploratiivisesti, riippuuko kielteisen kontaktin siirtovaikutus moraaliseksi koetusta toiminnasta ja lähtökohtaisista asenteista primaaria ulkoryhmää kohtaan. Tässä kokeellisessa kyselytutkimuksessa mitattiin ensin suomalaiseen enemmistöön kuuluvien vastaajien (n = 299) myönteisen ja kielteisen kontaktin määrää primaarin ulkoryhmän kanssa ja vastaajien asenteita primaaria ulkoryhmää kohtaan. Moraaliseksi koettua toimintaa manipuloivassa tehtävässä vastaajille esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa heidän tuli valita pätevin työnhakija viiden hakijan joukosta. Koeryhmässä pätevin hakija oli primaarin ulkoryhmän jäsen eli maahanmuuttajataustainen ja muut hakijat kantasuomalaisia; kontrolliryhmässä kaikki hakijat olivat kantasuomalaisia. Lopuksi mitattiin vastaajien asenteita primaaria ja sekundaaria ulkoryhmää kohtaan. Koeryhmän vastaajat suhtautuivat kontrolliryhmän vastaajia myönteisemmin molempia ulkoryhmiä kohtaan. Kontaktin siirtovaikutus osoitettiin myönteisen ja kielteisen kontaktin osalta asenteiden yleistymisen mekanismin kautta. Lähtökohtaisesti kielteisemmin primaariin ulkoryhmään suhtautuvilla koeryhmän vastaajilla havaittu moraalisen valtuutuksen vaikutus kuitenkin esti siirtovaikutuksen. Sitä vastoin muilla vastaajilla havaittu moraalisen vahvistuksen vaikutus ei estänyt siirtovaikutusta. Kontaktin siirtovaikutus ei siis ole universaali ilmiö: moraaliseksi koettu toiminta ja ennakkoluuloisuus yhdessä voivat estää kontaktin vaikutusten siirtymisen. Ennakkoluuloiset yksilöt voivat käyttää moraalisesti toimimista keinona säilyttää ennakkoluuloisen maailmankuvansa ja ylläpitää myönteistä moraalista minäkäsitystään. Tulevaisuuden haasteena on ymmärtää paremmin kontaktin siirtovaikutuksen ehdollisuutta ja sitä, miten moraaliseksi koettu toiminta voi antaa ihmisille mahdollisuuden oikeuttaa ulkoryhmiin kohdistuvaa ennakkoluuloisuutta ja syrjintää.