Browsing by Subject "säädösvalmistelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)Lokakuussa 2002 voimaan astunut laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi uudisti yksityistä turvallisuusalaa määrittävän lainsäädännön Suomessa. Tämän työn tarkoitus on avata kyseisen lakiuudistuksen valmistelua ja taustaa. Tarkastelun painopiste on ‘yleisen edun’ käsitteen käytössä. Tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa kuka yleisen edun käsitettä käytti, mitä sillä perusteltiin ja mitä merkityksiä sille annettiin. Alkuperäislähteinä on käytetty lain valmistelun yhteydessä syntyneitä muistioita, mietintöjä, pöytäkirjoja ja lausuntoja. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat lakia valmistelleelle hallintovaliokunnalle jätetytniin kutsutut ‘asiantuntijalausunnot’. Näissä lausunnoissa kattava joukko turvallisuusalaan vaikuttavia organisaatioita työmarkkinajärjestöistä viranomaisiin esitti näkemyksensä lakiesitykseen. Asiantuntijalausuntojen ryhmittelyssä on käytetty apuna Jorma Hakalan kansainväliseen vertailuun perustuvaa, yksityisen turvallisuusalan säätelyn perustelujen jaottelua. Aineiston esittelyn, ryhmittelyn, tarkastelun ja havaintojen pohtimisen tuloksena työn keskeisimmät väitteet ovat seuraavat: 1) Lain valmistelu oli kaikkiaan kymmenen vuotta kestänyt prosessi, ja suhtautuminen yksityisen turvallisuusalan säätelyn kiristämiseen jakoi alan yrityksiä. Pienet yritykset ja maaseudulla toimivat yritykset vastustivat lakiehdotusta. Suurimmat toimijat ajoivat mahdollisimman tiukkaa säätelyä. Säätelyn kiristämisellä on merkittävä vaikutus alan kilpailutilanteeseen. 2) Asiantuntijalausuntojen antajat perustelevat mitä erinäisimpiä, jopa keskenään ristiriitaisia näkemyksiä yleisellä edulla. Lausuntoja voikin tarkastella kilpailutilanteena, jossa eri yleisen edun määritelmät kamppailevat käsitteen sisällöstä. 3) Yleinen etu - yksityinen etu vastakkainasettelu purkautuu lain voimaan astuessa lisääntyvänä julkisen ja yksityisen turvallisuussektorin yhteistyönä. 4) Laki on eräänlainen vedenjakaja, joka ilmentää turvallisuuden tuottamisen muutosta Suomessa. Lain myötä yksityinen turvallisuusala siirtyi osin asetuspohjaisesta säätelystä lakiperusteisen, systemaattisemman viranomaisvalvonnan alle. Laki havainnollistaa yksityisen turvallisuusalan kasvanutta yhteiskunnallista merkitystä ja Suomessa tapahtuvaa kehitystä kohti moninapaista turvallisuuden tuottamista, jossa yksityinen sektori on poliisin kumppani, ei nuorempi apulainen. Yksityinen turvallisuusala on huomattavan vanha palveluliiketoiminnan muoto. Yksityistä turvallisuusalaa määrittävän lainsäädännön kehittymiseen Suomessa on vaikuttanut muun muassa turvallisuusalan nopea kasvu ja palveluiden siirtyminen yksityisistä tiloista julkisiin tiloihin. Kehitys kohti moninapaista turvallisuuden tuottamista pakottaa määrittämään yksityisen turvallisuusalan aseman suhteessa julkiseen valtaan ja kansalaisten perusoikeuksiin.
-
(2013)Tutkin poliittisen historian pro gradu -työssäni vuonna 2009 säädetyn Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien valmistelua hallinnan analyysin kautta. Historiallisena kontekstina tutkielmassani on useiden tutkijoiden raportoima viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut politiikan katoaminen vallan käytöstä ja sen korvautuminen valmentajavaltiolla. Valmentajavaltiossa päätökset pyritään tekemään ilman ideologisia painotuksia perustellen ne taloudellisina välttämättömyyksinä. Pyrin selvittämään, olivatko valmentajavaltion hallinnan strategiat läpäisseet lainsäädäntökoneiston niin tehokkaasti, että Lex Nokia perusteltiin epäpoliittisella rationalisoinnilla ilman ideologisia painotuksia. Olin kiinnostunut tutkielmassani myös lain valmisteluasiakirjojen hallituksen esityksen ja eduskunnan vastauksen hallinnan tapojen mahdollisista eroista. Tutkielmani alkuperäislähteinä toimivat Lex Nokian valmisteluasiakirjat Hallituksen esitys 48/2008 vp ja Eduskunnan vastaus 3/2009 vp. Tarkastelin aineistoani hallinnan näkökulman kautta. Hallinnan näkökulma on yhteiskuntatieteellinen tutkimussuuntaus, johon on vaikuttanut ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n ajattelun perintö. Hallinnan analyysissä hallinnan tapoja voidaan analysoida tutkimalla puhetapoja, käsitteitä ja tiedon tuottamisen tapoja. Minua kiinnostikin erityisesti lain valmistelussa ilmenneet uusliberaalin paradigman mukaiset hallinnan tavat, joita pyrin erittelemään aineistostani analysoimalla tiedon tuottamisen strategioita ja käsitteitä. Valmentajavaltion hallinnan eetos oli ilmeinen Lex Nokian valmistelussa. Lakia perusteltiin yritysten eduilla, kilpailukyvyn säilyttämisellä ja välttämättömyytenä. Jonkin verran lakia myös kritisoitiin eduskunnan vastauksessa toteamalla sen lähtevän yritysten tarpeista. Lakia moitittiin myös suoraan käyttökelvottomaksi. Kritiikissäkin muistettiin kuitenkin usein mainita yrityksillä olevan oikeus omaisuuteensa. Johtopäätöksinä pro gradustani voidaan todeta, että Lex Nokian valmistelu ilmensi hyvin historiallista kehitystä, jossa päätöksentekoa perustellaan yhä enenevissä määrin taloudellisilla välttämättömyyksillä. Päätöksenteon ei ylipäätänsä haluta nähdä olevan poliittista, vaan se viedään läpi vetoamalla rationaalisuuteen. Asia ei kuitenkaan ollut aivan näin yksiselitteinen, vaikka Lex Nokian valmisteluasiakirjojen hallinnan tavat näyttivät vahvasti edustavan managerivaltion oppeja, niin lakiehdotus myös haastettiin eduskunnan vastauksessa. Sitä vaadittiin ja saatiin muutetuksi siten, että sen varsinaisesta käyttämisestä tuli vaikeaa. Tästä kohdin löysin vielä ideologian päätöksentekoketjusta.
Now showing items 1-2 of 2