Browsing by Subject "sähköinen viestintä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)At the the heart of this study can be seen the dual concern of how the nation is represented as a categorical entity and how this is put to use in everyday social interactions.This can be seen as a reaction to the general approach to categorisation and identity functions that tend to be reified and essentialized within the social sciences. The empirical focus of this study is the Isle of Man, a crown dependency situated geographically central within the British Isles while remaining political outside the United Kingdom. The choice of this site was chosen explicitly as ‘notions of nation’ expressed on the island can be seen as being contested and ephemerally unstable. To get at these ‘notions of nation’ is was necessary to choose specific theoretical tools that were able to capture the wider cultural and representational domain while being capable of addressing the nuanced and functional aspects of interaction. As such, the main theoretical perspective used within this study was that of critical discursive psychology which incorporates the specific theoretical tools interpretative repertoires, ideological dilemmas and subject positions. To supplement these tools, a discursive approach to place was taken in tandem to address the form and function of place attached to nationhood. Two methods of data collection were utilized, that of computer mediated communication and acquaintance interviews. From the data a number of interpretative repertoires were proposed, namely being, essential rights, economic worth, heritage claims, conflict orientation, people-as-nation and place-as-nation. Attached to such interpretative repertoires were the ideological dilemmas region vs. country, people vs. place and individualism vs. collectivism. The subject positions found are much more difficult to condense, but the most significant ones were gender, age and parentage. The final focus of the study, that of place, was shown to be more than just an unreflected on ‘container’ of people but was significant in terms of the rhetorical construction of such places for how people saw themselves and the discursive function of the particular interaction. As such, certain forms of place construction included size, community, temporal, economic, safety, political and recognition. A number of conclusions were drawn from the above which included, that when looking at nation categories we should take into account the specific meanings that people attach to such concepts and to be aware of the particular uses they are put to in interaction. Also, that it is impossible to separate concepts neatly, but it is necessary to be aware of the intersection where concepts cross, and clash, when looking at nationhood.
-
(2013)Sosiaalisen läsnäolon kokemisen on todettu olevan haasteellista tietokonevälitteisessä vuorovaikutuksessa varsinkin silloin, kun näköyhteys keskustelukumppaniin puuttuu. Sosiaalisen läsnäolon kokemus on yhteydessä muun muassa sanattomien vihjeiden välittämiseen, mikä ei aina luonnistu tietokonevälitteisesti kasvotusten tapahtuvaa viestintää vastaavalla tavalla. Tässä Pro gradu – tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen läsnäolon kokemista virtuaalisessa ryhmätyöskentelyssä. Tutkimustavoitteena on selvittää, voiko biopalaute, eli visuaalinen informaatio fysiologisesta tilasta vahvistaa sosiaalisen läsnäolon kokemusta tietokonevälitteisessä vuorovaikutuksessa. Kehon aktivaatio voi kertoa esimerkiksi tarkkaavaisuudesta ja emootioista, joiden voidaan nähdä yhdistyvän myös sosiaalisen läsnäolon kokemukseen. Myös sanattomien vihjeiden välittämiseen virtuaalisessa vuorovaikutuksessa suositellaan uusien, kasvotusten tapahtuvasta viestinnästä riippumattomien tapojen kehittämistä. Tutkielmassa tarkastellaankin, voisiko biopalaute toimia uutena keinona välittää sanattomia vihjeitä. Sosiaalisen läsnäolon välittymistä tarkasteltiin kokeellisen asetelman kautta. Koeympäristönä toimi Second Life – virtuaalimaailma, jossa koeryhmän jäsenet olivat vuorovaikutuksessa. Ryhmän jäseniltä mitattiin kokeen aikana sydämen sykettä ja ihon sähkönjohtavuutta. Osallistujilta mitattu ja visuaaliseksi informaatioksi muunnettu fysiologinen aktivaatio toimi biopalautteena, jota he pystyivät seuraamaan vuorovaikutuksen aikana tietokoneruudulle sijoitetusta paneelista. Ensimmäisenä hypoteesina oli, että kun biopalautetta, eli visuaalista informaatiota ryhmän jäsenten fysiologisesta tilasta on saatavilla, sosiaalinen läsnäolo koetaan voimakkaampana verrattuna tilanteeseen, jossa biopalautetta ei ole saatavilla. Toisena hypoteesina oli, että ryhmien suorittamien luovien tehtävätyyppien aikana koetaan voimakkaampaa sosiaalista läsnäoloa kuin rutiinitehtävien aikana. Hypoteesien lisäksi mielenkiinnon kohteina olivat myös sukupuolen ja ryhmän sukupuolijakauman vaikutukset sosiaalisen läsnäoloon sekä biopalautteen ja tehtävätyypin yhteys tutkittavien sydämen sykkeeseen kokeen aikana. Oletus biopalautteen yhteydestä sosiaaliseen läsnäoloon ei saanut vahvistusta. Sen sijaan oletus luovien tehtävien aikana koetusta voimakkaammasta sosiaalisen läsnäolon kokemuksesta rutiinitehtäviin verrattuna sai vahvistusta. Sukupuolen ja sukupuolijakauman vaikutukset sosiaaliseen läsnäoloon eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta ryhmän sukupuolijakauman ja tehtävätyypin interaktio oli. Myös tehtävätyypin yhteys sydämen sykkeeseen oli tilastollisesti merkitsevä. Luovissa tehtävissä tutkittavien syke oli korkeampi rutiinitehtäviin verrattuna. Vaikka biopalautteen ja korkean sosiaalisen läsnäolon kokemuksen yhteyttä ei tämän tutkimusasetelman puitteissa pystyttykään havaitsemaan, voidaan koehenkilöiden antaman palautteen sekä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta todeta, että biopalaute voi tuoda mielenkiintoisen lisän virtuaaliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Jatkotutkimuksen tarve on kuitenkin vielä suuri. Myös se, millaisia tehtäviä ryhmä tekee, tai millaista vuorovaikutus ryhmässä on, osaltaan vaikuttaa sosiaalisen läsnäolon kokemukseen. Sosiaalinen läsnäolo on monitahoinen käsite, joka täytyy tutkimusta tehtäessä määritellä huolellisesti. Kokonaiskuva kyseisestä ilmiöstä saavutetaan vain yhdistämällä ja vertailemalla useita alan tutkimuksia.
Now showing items 1-2 of 2