Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sairaanhoitajat"

Sort by: Order: Results:

  • Paraskevaidou, Elisabet (2023)
    Vuosina 2020-2022 elettiin historiallista aikaa, jolloin Covid-19 -pandemian aiheuttamat poikkeusolot eristivät suomalaisen kansan kotiinsa. Samalla sairaalat alkoivat täyttymään kovaa vauhtia potilaista, jotka sairastivat Covid-19 -viruksen aiheuttamaa tautia. Pandemian aikana uutisoitiin runsaasti hoitoalan työntekijöiden työuupumuksesta ja rasituksesta, mikä on johtanut ajatukseen alanvaihdosta. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekijöitä, jotka johtivat sairaanhoitajia vaihtamaan alaa korona-aikana, ja sitä, mitkä tekijät olisivat edesauttaneet alalle jäämistä.    Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla. Haastatteluissa sairaanhoitajat kuvaavat heidän kokemuksiaan hoitotyöstä julkisella sektorilla. He jakavat kokemuksiaan sekä pandemian aikana että ennen pandemiaa. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 28–44 vuotiasta suomalaista sairaanhoitajaa Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä. Analyysissä teoreettisena viitekehyksenä toimii ammatillisen toimijuuden käsite, jota on sovellettu erityisesti selittämään sairaanhoitajien alanvaihdon ilmiötä teoriaohjavaa sisällön analyysiä hyödyntäen. Ammatillinen toimijuus ilmenee sosiaalisten olosuhteiden kautta, kuten kulttuuristen ja materiaalisten resurssien sekä yksilöiden ammatti-identiteettien ja kompetenssien vuorovaikutuksessa. Ammatillinen toimijuus ilmenee esimerkiksi mahdollisuutena vaikuttaa työnkuvaan ja saada aikaan muutoksia työorganisaatiossa.     Analyysi osoitti, että suurimmat syyt  hoitoalan jättämiseen olivat puutteelliset työolot, hoitotyön vaativuus, huono johtajuus, puutteellinen palkitseminen ja arvostuksen puute. Tutkimuksen mukaan alalla pysymiseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat olevan riittävä palkitseminen hoitotyön vaativuuden tasoon, vaikuttaminen työnkuvaan, riittävä sairaanhoitajamitoitus, johtamisen ja työolojen parantaminen.    Tulosten perusteella pandemia ei osoittautunut syyksi vaihtaa alaa, vaan se madalsi kynnystä alanvaihdon päätökseen, sillä tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat olivat päättäneet jo ennen pandemiaa jättävänsä hoitoalan jossain vaiheessa uraa ja pyrkivänsä muihin ammatteihin. Sairaanhoitajien kokemuksia  heidän ammatillisen toimijuuden toteutumisesta  on tärkeää ymmärtää, jotta sairaanhoitajien haluun jättää hoitoala voitaisiin vaikuttaa.
  • Pihlaja, Ulla-Kaisa (2017)
    Namibia has gone through great changes since its independence in 1990. The new constitution illegalized the apartheid rule and racial discrimination, but the history has left its marks on the contemporary society. The class inequalities are one the biggest in the world, and they still intertwine with the racial and tribal memberships. Although any kind of discrimination is strictly forbidden in the society, the prejudices still remain. Furthermore, the gender roles are in transition and women encounter multiple, sometimes conflicting expectations. In this context, the thesis studies multidimensional identity from the perspective of decency. More specifically, it explores how decency is conceived among black female nurses of Katutura township in Windhoek. The study investigates how the racial, tribal, gender, class and professional identities intersect and contribute to the perceptions of a ‘decent person’. The study also discovers how young women try to answer simultaneously to the traditional and modern female ideals. Lastly, the thesis illustrates how the class dominance, traditional gender roles and the ethnic and racial prejudices are resisted and reproduced through the perceptions on decency. In terms of class-related decency was demonstrated by diving the ‘indecent them’ to the upper and lower classes. The whites and the majority tribe of Owambos were accused of being discriminatory and having better opportunities in life. The lower classes were instead stigmatized as lazy and immoral individuals, who did not deserve the higher socio-economic positions. Thus, both the better and worse-off were claimed being less respectable than the interviewed nurses, who represented the middle class. However, the interviewees also identified with the lower class and admitted that the societal structures hindered their class mobility. To summarize, they simultaneously maintained and resisted the class dominance. Class also had a strong link to the female respectability. On the other hand, the modern woman was expected to be independent, to take care of herself and not to rely on the assistance of men. As the interviewees had succeeded in this, they achieved the dignity of a modern working woman. Still, on the other hand, the traditions expected them to follow the old gender roles. The conflicting expectations became apparent, for example when discussing the ‘ideal nurse’. The decent nurse was supposed to be a feminine mother-type of a figure, who put herself last in order to help others. Still, also the high professional expertise made the ‘proper nurse’. In this way, the nursing profession both strengthened and faded the women’s femininity and simultaneously rejected and reproduced the traditional gender ideals. However, it was the co-existence of the traditional and modern decency that enabled the nurses to maintain their respectability in the changing society. Regarding the racial and tribal relations, any kind of discrimination was condemned. Nevertheless, the condemnation was also an issue of differentiating those who had a good sense of morals and those who did not. The interviewees argued that the whites were still racist, but that they themselves promoted equality like a decent person should do. Considering this, it is controversial that they seemed to forget the principles of the universal equality when talking about the ethnic difference. They reproduced the same prejudices they judged in regard to racial discrimination. Moreover, they underlined their old and new identities as they draw strong lines between the racial and tribal groups, but also claimed for absolute equity. In this light, it is possible to argue that the societal transformation has a great impact on the decency perceptions of the Namibians. The historical stances remain side by side the ideologies of the post-apartheid era, although the attitudinal change is taking place. The class inequalities and discrimination clash with the aspirations of equality, the traditional gender roles are challenged by the modern female respectabilities and the group relations are defined by both reconciliation and boundary making.
  • Spolander, Meri (2023)
    Tässä tutkielmassa on tehty diskurssianalyysi sairaanhoitajien vuoden 1995 työtaistelusta käydystä mediakeskustelusta Helsingin Sanomissa. Sairaanhoitajan ammatti on malliesimerkki naisvaltaisesta matalapalkkaisesta alasta, millä sukupuolten välistä palkkaeriarvoisuutta selitetään. Sairaanhoitajan ammattia määrittävät vahvat historialliset käsitykset naisten yhteiskunnallisesta asemasta ja roolista sekä sairaanhoitajiin liitetyistä ihanteista. Sairaanhoitajien työtaistelusta käydyn mediakeskustelun tutkimus tarjoaa täten myös näkökulmia laajempaan keskusteluun sukupuolten välisestä palkkaeriarvoisuudesta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen analyysiä ohjaa diskurssianalyysin teoreettis-metodologinen viitekehys ja siihen sisältyvä sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kielen käyttö on sosiaalista toimintaa ja todellisuuden rakentamista. Analyysiin otetaan vaikutteita etenkin kriittisen diskurssianalyysin suuntauksesta, jonka mukaan diskurssien ja yhteiskunnallisten rakenteiden suhde on kaksisuuntainen, eli yhteiskunnalliset rakenteet muovaavat diskursseja, mutta diskurssit ovat luonteeltaan tuottavia, joten ne uusintavat yhteiskunnallisia rakenteita. Tutkimuksen aineistona on vuoden 1995 sairaanhoitajien työtaistelusta käyty mediakeskustelu Helsingin Sanomissa eli keväällä 1995 Helsingin Sanomissa julkaistut sairaanhoitajien työtaistelua käsittelevät tekstit. Helsingin Sanomien sairaanhoitajien vuoden 1995 työtaistelua käsittelevää mediakeskustelua määrittivät syyllistämisen ja sivuuttamisen diskurssit, jotka korostivat turvallisuus- ja talouskysymyksiä, mutta yhdistyivät myös laajempaan diskurssiin sairaanhoitajien lakko-oikeudesta sekä sukupuolittuneen representaation diskursseihin. Nämä diskurssit pohjasivat aiempiin sairaanhoitajien ammattia ja yhteiskunnallista toimijuutta käsitteleviin diskursseihin, joiden mukaan sairaanhoito on naisille luonnostaan kuuluvaa kutsumustyötä, johon korkeamman palkan tavoittelu ja työtaisteluvoimakeinot eivät kuulu. Mediakeskustelussa syyllistettiin sairaanhoitajia heidän käymästään työtaistelusta ja täten sivuutettiin työtaistelun ja sitä kautta tavoiteltujen palkankorotusten tarve ja oikeutus. Sairaanhoitajien työtaistelua käsitelleen mediakeskustelun syyllistämisen ja sivuuttamisen diskursseilla toissijaistettiin sairaanhoitajien tarve ja oikeus työtaisteluun ja palkankorotuksiin. Samalla toissijaistettiin tavoitteet alan palkkakuopan poistamisesta ja laajemmin sukupuolten välisen palkkaeriarvoisuuden kaventamisesta. Mediakeskustelun diskurssit pohjasivat historiallisiin ja yhteiskunnallisiin sukupuolittuneisiin arvostuksiin sekä sukupuolten välisiin valtasuhteisiin, joita ne myös ylläpitivät. Täten hoitajalakosta käyty mediakeskustelu osaltaan ylläpiti sukupuolten välistä palkkaeriarvoisuutta.
  • Muuronen, Matias (2023)
    This paper analyzes the political response to a series of strikes by Finnish nurses in 2022, specifically focusing on the parliament's debate over the Patient Safety Act. Two research questions guide the study. The first reflects on the framing of political action in relation to the strikes by asking the following: what kind of political subjects are created in the parliamentary debate on the Patient Safety Act? The second question is centered on the positionality of the nurses’ strike in relation to the government and the legal structures of the state: how are the nurses’ strikes positioned in relation to the government in the Committee proposal? Using political discourse analysis and drawing from literature on biopolitics, the paper evaluates the political rhetoric in the parliament and its positioning of the nurses in relation to legislative practices. The research material consists of parliamentary discussions on the Patient Safety Act and the Social Affairs and Health Committee’s proposal on the legislation. I argue that the parliamentary rhetoric displaces the nurses from any temporal or spatial relationship with the state, while positioning the striking nurses as an external threat. Thus, the parliamentary response depoliticizes the strikes by locating the action solely in the sphere of zoe. This is accomplished, for instance, by proposing legislation which shifts the prerequisite for emergency work from an unpredictable event to industrial action directed at municipal health care. A further examination reveals two alternative approaches for studying the state response to the strikes. In a reading following Agamben, the nurses’ strikes challenge the governments’ exercise of sovereign power in managing public health crises. Here, power is seen as emanating from a central sovereign. Through Michel Foucault’s reading - which highlights the dispersive character of power - one reaches an alternative approach in which the nurses’ strikes challenge the governments’ biopolitical discourse of healthcare as a national security issue. Overall, the text offers an analysis of the complex relationship between the state, the nurses and the strikes, highlighting the different ways in which political subjects are created and situated within moments of political upheaval.
  • Lätti, Maria Päivikki (2010)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä saa pitkän työuran tehneet sairaanhoitajat innostumaan työstään. Taustalla on yhteiskunnallinen tilanne, jossa työelämän vetovoimaisuuden lisääminen ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita. Aihetta lähestytään positiivisesta psykologiasta lähtöisin olevan työn imun käsitteen avulla. Se on määritelty pysyväksi, 'myönteiseksi, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön' (Hakanen 2009a, 9). Tutkimuksessa kysytään, voidaanko työn imua ymmärtää myös sosiologisesta näkökulmasta. Oletuksena on, että käsitteen taustalla on muutakin kuin psykologisesta perinteestä käsin jäsentyvää vaihtelua. Empiirisen aineiston muodostavan 11 sairaanhoitajan koko työuraa ja nykyistä työtä koskevat tiettyihin teemoihin ankkuroidut syvähaastattelut. Otosta poimittaessa on etsitty sellaisia haastateltavia, jotka kokevat kantavansa työn imua. Aineiston analyysitapana on käytetty matriisin avulla sovellettua kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Työn imua hahmotetaan analyysissä henkilöhistoriallisten haastatteluiden – menneen, nykyisen ja tulevan – kautta. Pyrkimyksenä on etsiä tarinoita mahdollisesti yhdistävää kulttuurista muotoa ja ymmärtää, mihin se perustuu. Analyysin nojalla vastuurationaalisuuden käsite (esim. Korvajärvi 1986) näyttäisi jäsentävän osan haastateltavien suhteesta työhönsä. Avain työn imun löytymiseen näissä tarinoissa on kuitenkin se, kuinka haastateltavilla on ollut henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kykyä ratkaista ongelmia työuransa aikana ja nykyisessä työssään. Tämä havainto tulkitaan Max Weberin (1922; 1980) käsitteiden – arvorationaalisen ja päämäärärationaalisen toiminnan väliseen suhteen – avulla. Tulokseksi syntyy oletus siitä, että analyysin kohteena olevissa tarinoissa on kyse yhteisestä kulttuurisesta tarinasta siitä, millainen on hyvä ihminen, miten hyvä ihminen toteuttaa itseään työssä ja miten hän tekee työtään: tarmokkaasti, omistautuen ja uppoutuen. Henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kyky ratkaista ongelmia nojaa sairaanhoitajien erityiseen eetokseen, kutsumustyöhön ja hoivan moraaliin tavalla, joka on rakenteellisesti yhtäläinen protestanttisuutta leimaavan yksilöllisen jumalasuhteen kanssa. Lisäksi analyysin perusteella esitetään, että työn imun edellytys on arvorationaalisen eetoksen lisäksi oikeanlainen, riittävät työn voimavarat sisältävä ympäristö, jossa hoitotyön keskeiset palkinnot on mahdollista saavuttaa. Tällöin palkkatyön sisältö kohtaa kulttuuriset lähtökohdat, ja tulos näkyy työn imuna. Keskeisimmät taustoittavat lähteet ovat Henriksson, Lea & Wrede, Sirpa (toim.) (2004a). Hyvinvointityön ammatit ja Hakanen, Jari (2009a). Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale). Sosiologisen tulkinnan kannalta tärkein teoreettinen lähde on Weber, Max (1980): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.