Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "syömishäiriö"

Sort by: Order: Results:

  • Häkkinen, Amanda (2024)
    Anorexia nervosa –syömishäiriötä tarkastellaan tyypillisesti ensisijaisesti patologiana tai sukupuolinormien ja sosiaalisten paineiden äärimmäisenä ilmentymänä. Tämä maisterintutkielma tarkastelee anorektikon kokemuksessa ilmeneviä vastarinnan muotona Michel Foucault’n filosofian kautta. Tutkielmassani argumentoin, että anoreksia voidaan ymmärtää vastarinnan muotona, jonka kautta anorektikko aktiivisesti tuottaa omaa subjektiivisuuttaan aktiivisin ja yllättävin tavoin. Maisterintutkielmani filosofinen viitekehys perustuu Michel Foucault’n valtaa, vastarintaa ja subjektia käsittelevään analyysiin. Foucault identifioi lukuisia vastarinnan muotoja, joista jotkut tapahtuvat symbolisella tasolla ja toiset vaativat tekijältään aktiivisempaa toimijuutta. Foucault’n valta/vastarinta-analyysille on keskeistä, ettei vastarinta pyri vapautumaan valtasuhteista: vastarinta tapahtuu aina valtasuhteissa. Lisäksi tutkielma ammentaa Foucault’n kritiikistä niin humanismia kuin psykiatriaan kohtaan. Foucault’n mukaan ajatus terveestä ja normaalista “ihmisjärjestä” on historiallisesti ja kulttuurisesti kontingentti, ja ymmärryksemme hulluudesta on niin ikään diskursiivisesti rakennettu. Näin ollen anorektinen subjektikaan ei välttämättä ole joko täysivaltainen toimija tai ympäristönsä uhri. Anorektikko voidaan ymmärtää sairaana yksilönä, joka samalla aktiivisesti toteuttaa itseään sairautensa kautta. Etenen tutkielmassani kolmen tapaustutkimuksen kautta. Vaikka Foucault identifioi hysteerikon toiminnassa vastarinnan siemenen hysteerikon simuloidessa oireita, joiden psykiatrinen valta olettaa olevan autenttisesti tuotettuja, anorektikolla ei vaikuta olevan samanlaista valtaa psykiatrisen vallan järjestelmässä. Pro-ana-foorumeita koskevaan analyysiini pohjaten argumentoin, että anoreksia voidaan ymmärtää esimerkkinä Foucault’n askeettisista käytänteistä. Vertaan anoreksiaa myös nälkälakkoihin, joiden vastarinnallinen teho perustuu valitun vastarinnan muodon tuhoisiin kehollisiin seurauksiin.
  • Kulikoff, Laura (2023)
    Syömishäiriöt ja niiden oireet ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Ne koskettavat kaiken ikäisiä sukupuolesta riippumatta. Syömishäiriöt aiheuttavat niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin haittoja, jotka ovat pahimmillaan hyvin vakavia. Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen ehkäisee oireiden pahenemista ja parantaa toipumisennustetta. Syömishäiriöön sairastuneen on usein itse vaikea ymmärtää avuntarvettaan, ja siksi terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa syömishäiriön oireet ja ottaa ne puheeksi. Aiempien tutkimusten mukaan syömishäiriöiden tunnistaminen terveydenhuollossa on heikkoa ja moni sairastunut jää vaille hoitoa. Tämän laadullisen maisterintutkielman tarkoituksena oli kuvata, minkälaista on terveydenhuoltoalalle valmistuvien ammattilaisten osaaminen syömishäiriöistä Suomessa. Tutkielmassa selvitettiin, minkälaista opetusta terveydenhuoltoalan opiskelijat olivat saaneet ja minkälaiseksi he arvioivat oman osaamisensa syömishäiriöihin liittyen. Tutkielman aineisto kerättiin loppuvuodesta 2021 sähköisen kyselyn avulla, johon vastasi 47 vastaajaa. Vastaajat edustivat yhdeksää eri terveydenhuollon ammattia ja olivat joko vastavalmistuneita tai valmistumassa olevia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella syömishäiriöihin liittyvä opetus on epätasalaatuista niin sisällöltään kuin määrältään. Opetus on enimmäkseen vähäistä ja toisinaan jopa olematonta. Opetuksessa painottuvat tunnetuimmat syömishäiriöt eli anoreksia ja bulimia. Keskeisimmiksi puutteiksi terveydenhuoltoalalle valmistuvien osaamisessa nousevat syömishäiriöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Osalla terveydenhuoltoalalle valmistuvista on syvällisempää osaamista syömishäiriöistä. Vahvempi osaaminen pohjautuu esimerkiksi käytännön harjoitteluun syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneessa yksikössä tai syömishäiriöiden valitsemiseen opintoihin liittyvän tehtävän aiheeksi. Tutkielman tulosten perusteella on tärkeää kehittää terveydenhuoltoalalle valmistuvien osaamista syömishäiriöistä, ja näin varmistaa, että kaikilla alalle valmistuvilla on riittävät valmiudet syömishäiriötä sairastavan tunnistamiseen ja auttamiseen. Terveydenhuoltoalan opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti syömishäiriöiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja oireiden tunnistamiseen sekä harjoitella syömishäiriöiden puheeksi ottamista. Jatkossa olisi hyvä selvittää tarkemmin, miten terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tunnistaa ja ottaa puheeksi syömishäiriöiden oireita.