Browsing by Subject "syömistavat"

Syömisen rajoittaminen ja tunnesyöminen ovat psykologisia syömistapoja. Syömisen rajoittamisella tarkoitetaan syömisen kognitiivista rajoittamista painonhallinnan vuoksi, ja tunnesyömisellä tarkoitetaan syömistä reaktiona negatiivisiin tunnetiloihin. Modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa vallitseva hoikkuusnormi voi kannustaa yksilöitä rajoittamaan syömistään, mutta samalla runsas ruokaympäristö altistaa tunnesyömiselle. Matalan sosioekonomisen aseman on laajasti tunnustettu olevan yhteydessä esimerkiksi epäterveellisempään ruokavalioon, syömiskulttuuriin ja ylipainoon. Sen sijaan syömisen rajoittamisen ja tunnesyömisen sosioekonomisista kytköksistä on olemassa varsin vähän tutkimustietoa. Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin sosioekonominen asema on yhteydessä syömisen rajoittamiseen ja tunnesyömiseen 42-vuotiailla. Tutkimuksen aineistona oli THL:n Stressi, kehitys ja mielenterveys (TAM) -aineiston tiedonkeruu 42-vuotiaista suomalaisista naisista ja miehistä. Kyselylomakkeella kerätyssä aineistossa oli vastaajina yhteensä 734 naista ja 600 miestä. Analyysimenetelmänä käytettiin binääristä logistista regressioanalyysia. Syömisen rajoittaminen ja tunnesyöminen olivat tutkimuksessa selitettäviä muuttujia. Selittävä muuttuja oli sosioekonominen asema, jonka mittaamiseen käytettiin koulutusastetta, ammattiasemaa, tuloja sekä subjektiivista kokemusta tulojen riittävyydestä suhteessa menoihin. Tutkimuksessa vakioitiin ylipaino, alkoholinkäyttö, päivittäinen tupakointi ja liikunnan harrastaminen. Naisten ja miesten syömistapoja tarkasteltiin erillisinä.  Syömistavat sekä niiden yhteydet sosioekonomiseen asemaan olivat vahvasti sukupuolittuneita ilmiöitä. Sekä syömisen rajoittaminen että tunnesyöminen olivat selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naisilla syömisen rajoittaminen oli yhteydessä korkeampaan tulotasoon ja miehillä korkeampaan ammattiasemaan. Naisilla myös huono kokemus tulojen riittävyydestä oli yhteydessä syömisen rajoittamiseen. Naisilla opisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutetuilla oli enemmän tunnesyömistä kuin matalasti koulutetuilla. Myös kokemus tulojen huonosta riittävyydestä oli naisilla yhteydessä tunnesyömiseen. Miehillä sosioekonomisen aseman ja tunnesyömisen väliltä löytyi pelkästään sellaisia yhteyksiä, jotka eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mihin vaikutti myös se, että miesten joukossa aineistossa esiintyi hyvin vähän tunnesyömistä.  Kumpikin syömistapa oli siis aineistossa yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, vaikka aiemmissa tutkimuksissa on saatu aiheesta hieman ristiriitaisia tuloksia. Syömisen rajoittaminen vaikutti yhdistyvän korkeampaan sosioekonomiseen asemaan sekä naisilla että miehillä. Tunnesyömisen kohdalla tulokset olivat ristiriitaisemmat, mutta oleellista vaikutti olevan tunnesyömisen yhteys huonompaan kokemukseen tulojen riittävyydestä, luultavasti taloudellisen stressin kautta. Miesten vähäinen tunnesyöminen aineistossa herättää kysymyksiä, joita voisi tutkia tarkemmin. Jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoista olisi seurata myös sitä, miten syömistapojen ja sosioekonomisen aseman yhteys kehittyy keski-iän aikana.