Browsing by Subject "systeemiteoria"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Pohjoismainen puolustusyhteistö on 2010-luvun toisella puoliskolla tiivistynyt merkittävästi. Tutkielma luo katsauksen pohjoismaisen puolustusyhteistyön rakentumiseen analysoimalla, miten sen keskeisin monenvälinen foorumi, Nordic Defense Cooperation (NORDEFCO) luo käsityksen ympäristöstään ja toimii sen puitteissa. Tutkielma valaisee monenvälisen puolustusyhteistyön puitteistumista pohjoismaisessa kontekstissa, joka on monella tapaa historiallisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti uniikki alue. Analyysi perustuu Niklas Luhmannin systeemisen yhteiskuntateorian soveltamiseen maailmanpolitiikan tutkimuksessa. Teoriavalinta sijoittuu osaksi maailmanpolitiikan tutkimuksessa tapahtunutta käännettä relationaalisen yhteiskuntateorian pariin. Tässä huomio keskitetään tutkittavien objektien sisäisiin ja välisiin suhteisiin, sekä toimijoiden ja toimijuuden rakentumiseen näiden suhteiden kautta. Luhmannin yhteiskuntateoria tarjoaa tähän erittäin hienosyisen ja kattavan lähestymistavan, joka ottaa huomioon modernin yhteiskuntajärjestelmän globaalin luonteen ja pitkälle edenneen toiminnallisen eriytymisen. Tutkielman aineistona toimivat NORDEFCOn itse keskeisimmiksi määrittelemänsä julkiset asiakirjat sekä sen poliittisen ohjauskomitean (PSC) sihteeristössä toimivien, neljää Pohjoismaata edustavien virkahenkilöiden puolirakenteellisestut haastattelut. Aineisto koodattiin, analysoitiin ja teemoiteltiin laadullisin menetelmin, järjestelmäteoriaan pohjaavan tutkimussapluunan ohjaamana. Tutkielma osoittaa, miten NORDEFCOn toiminta mahdollistaa toiminnallisesti itsenäisten yhteiskunnallisten alajärjestelmien, kuten politiikan ja sotilasalan, välisen kommunikaation “kääntämisen” toiselle järjestelmälle ymmärrettävään muotoon. Kommunikaatioon liittyvät vahvasti valtion hallinnan haasteet globalisoituvassa ja territoriosta irtautuvassa toimintaympäristössä. Analyysi osoittaa kehityksen yhteyksiä itsenäiseen teknologiajärjestelmään, ja viittaa siihen, että hallintaa luodaan standardoinnin kautta. Esiin nousee myös, että yhteistyötä edesauttaa muilla sektoreilla tehty yhteistyö ja jaettujen kulttuuristen elementtien, kuten kielen, mahdollistama paikallinen ongelmanratkaisu.
-
(2024)Tutkielma käsittelee Suomen kansallisessa lainsäädännössä tehtyä lakimuutosta, joka tuotti uuden markkinalaajennuksen vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan mahdollistamiseksi. Tutkielman keskiössä on vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita tarjoava suomalainen toimija Compensate, jonka toiminnasta tehtiin tutkintapyynnön myötä rikossyyte. Rikossyytteen syynä oli epäily rahankeräyslain rikkomuksesta, joka liittyi Poliisihallituksen arpajaishallinnon tulkintaan päästökompensaatiotoiminnan vastikkeettomuudesta. Tutkintapyynnön myötä toiminta nousi julkiseen keskusteluun, mikä johti rahankeräyslain uudistamiseen. Rahankeräyslain 1 §:ään tehtyä muutosta ja siihen johtanutta tapahtumaketjua jäsennellään ensiksi Niklas Luhmannin systeemiteorialla. Systeemiteoreettinen tarkastelu tuottaa yleisen tason kuvauksen lakiuudistukseen johtaneesta prosessista. Analyysi osoittaa, kuinka lakimuutoksella muutettiin kompensaatiotoimintaan liittyvää odotusrakennetta, mikä mahdollisti myös toimintaan liittyvän kommunikaation ketjuuntumisen ja täten uuden vapaaehtoisen hiilimarkkinan syntymisen Suomessa. Lakiuudistusta tarkastellaan hienojakoisemmin Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoriaan pohjautuvalla oikeuttamisen analyysilla. Oikeuttamisen analyysi syventää systeemiteoreettisessa jäsentelyssä tehtyä odotusrakenteen muutosta ja sen uudelleenohjelmointia. Se osoittaa lakiuudistuksessa tehtyjä oikeuttamisen maailmojen välisiä jännitteitä ja niiden ratkaisemiseksi tehtyjä kompromisseja, jotka selittävät lakiuudistuksessa tehtyjä valintoja toiminnan ilmastomyönteisten vaikutusten ja liiketoiminnan välillä.
Now showing items 1-2 of 2