Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "systemaattinen kirjallisuuskatsaus"

Sort by: Order: Results:

  • Karvinen, Kristiina (2024)
    Adoptioon liittyy erityispiirteitä, joita ei aina tunnisteta tai ymmärretä. Adoptoitujen sekä adoptioperheiden kannalta on erityisen tärkeää, että heidän kanssaan toimivilla ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä adoptiosta ja, että mahdollisuus ja pääsy tarvittaviin palveluihin turvataan. Tutkielma käsittelee adoptioperheiden tuen ja palveluiden tarvetta adoption jälkeen. Tavoitteena on koota yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa aiheesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta, joka tarkoittaa sekundaaritutkimusta tarkoin rajattuihin ja valikoituihin tutkimuksiin. Aineistonhaku on tehty kesäkuussa 2023 kuudesta eri tietokannasta. Tutkielman aineisto koostuu kolmestatoista englanninkielisestä kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät adoptioon liittyviä tuen tarpeita. Aineistoksi valikoitui kvalitatiivisia, kvantitatiivisia sekä monimenetelmällisiä tutkimusjulkaisuja. Tutkimuksen aineiston järjestämisen apuna on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että adoptioperheiden tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset ja jatkuvat vuosia adoption jälkeen. Adoptioperheet tarvitsevat virallisen tuen lisäksi epävirallista tukea, kuten vertaistukea ja -ryhmiä kokemustensa käsittelyyn ja jakamiseen. Adoption jälkeisten palveluiden tulee olla joustavia ja vastattava perheiden muuttuviin tuen tarpeisiin ja tilanteisiin. Tietoisuutta adoption erityispiirteistä ja adoption jälkeisistä tuen tarpeista sekä niiden arvioinnista on ulotettava myös muille perheiden kanssa toimiville ammattilaisille adoptiopalveluiden työntekijöiden lisäksi. Oikein kohdennetuilla ja tarkoituksenmukaisilla tukitoimilla pystytään ehkäisemään adoptioiden epäonnistumisia ja lisäämään adoptoitujen sekä adoptioperheiden hyvinvointia.
  • Koskimäki, Kirsi (2018)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten pelillisyyttä ja leikillisyyttä on tutkittu sosiaalialalla kansainvälisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarkastella sitä, mihin tehtäviin ja millaisin tuloksin pelillisyyttä ja leikillisyyttä on hyödynnetty sosiaalialalla. Tutkimusaineistona on käytetty pelillisyyttä ja leikillisyyttä koskevaa kansainvälistä tutkimusta. Aineisto koostuu 11 kansainvälisestä tutkimusartikkelista, jotka kerättiin elektronisista tietokannoista. Aineistonkeruussa käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää, ja aineiston analysointiin sovellettiin narratiivista synteesiä. Tutkimusartikkelit ovat kuudesta eri maasta. Painopiste on englanninkielisissä maissa. Tutkimusaineiston tutkimukset ovat empiirisiä tutkimuksia, ja metodivalinnoissa painottuu kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksia hallitsee asiakkaiden näkökulma. Tulosten mukaan pelillisyyttä ja leikillisyyttä on käytetty sosiaalialalla liittyen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviin kysymyksiin, nuorten väkivallan ja päihteiden käytön ehkäisemiseen, lasten/nuorten / vanhempien vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen vahvistamiseen, elämänhallinnan vahvistamiseen sekä psykososiaaliseen tukeen. Erilaiset pelityypit, interaktiivinen nukketeatteriesitys, hyötylelu ja toiminnallis-leikilliset menetelmät ovat olleet tapoja toteuttaa leikillisyyttä ja pelillisyyttä sosiaalialalla. Pelillisyyttä ja leikillisyyttä hyödyntäneisiin interventioihin osallistuneet ovat olleet pääosin nuoria tai lapsia. Tutkimustulokset pelillisyyden ja leikillisyyden hyödyntämisestä ovat aineiston tutkimuksissa pääsääntöisesti myönteisiä. Interventioissa saavutettiin toivottuja tuloksia, ja osallistujat kokivat menetelmän useimmiten miellyttävänä ja sitouttavana. Tutkimustulosten mukaan pelillisyyden ja leikillisyyden avulla tapahtui oppimista ja asenteiden muuttumista. Pelillisyys ja leikillisyys vahvistivat tutkimuksiin osallistuneiden vuorovaikutustaitoja, auttoivat tunteiden ilmaisemisessa ja helpottivat vaikeista asioista puhumista. Pelillisyyden ja leikillisyyden avulla voitiin tukea elämänhallintaa ja antaa psykososiaalisen tukea. Tutkimustulosten mukaan menetelmällä oli myös muita kussakin interventiossa tavoiteltuja tai muuten myönteisiä vaikutuksia.