Browsing by Subject "taideteollisuus"

Suomalainen design on viime vuosina noussut hyvin suosituksi Japanissa. Tämän työn pyrkimyksenä on valottaa sitä, mikä suomalaisessa designissa oikein viehättää japanilaisia. Työssä tarkastellaan japanilaisten design-ammattilaisten suomalaista designia koskevia mielikuvia ja verrataan niitä Suomessa vallitsevaan käsitykseen suomalaisesta designistä luonnonläheisenä, yksinkertaisena ja laadukkaana. Suomalainen design nähdään tässä työssä myyttinä Roland Barthesin tarkoittamassa mielessä: suomalainen design on historiallisesti ja kulttuurisesti rakennettu kokonaisuus, joka on naturalisoitu. Media ja markkinointi ovat vuosien saatossa rakentaneet suomalaisesta designista myytin, joka vaikuttaa luonnolliselta. Tässä tutkimuksessa oletetaan, että myytti muuttuu, kun siirrytään toiseen kulttuuripiiriin. Suomalaisen designin käsite voi kuljettaa mukanaan jopa täysin toisenlaista myyttiä kuin mikä Suomessa vallitsee. Tutkimusta varten haastateltiin avoimena teemahaastatteluna 12 suomalaisen designin parissa työskentelevää asiantuntijaa. Näistä 10 oli japanilaisia ja kaksi Japanin designmarkkinoihin perehtynyttä suomalaista. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella otoksella yhteistyössä Suomen Japanin Instituutin silloisen kulttuuri- ja viestintäpäällikön kanssa. Haastattelujen teemat käsittelivät suomalaista designia sekä sen suhteita muun muassa muuhun pohjoismaiseen designiin. Haastateltavien lausumien analyysissä sovellettiin Barthesin dynaamista lukutapaa, jonka avulla myyttejä voidaan avata ja tulkita. Siinä lausumat liitetään historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa ja näin palautetaan niille myytin niiltä viemä historia. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole 'murtaa' myyttiä vaan elää myytin tarina eli dynamiikka niin kuin se on tarkoitettu elettäväksi, mutta samalla tiedostaa myytin pyrkimys vääristää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on paikantaa ja tulkita myyttejä toiseen kulttuuriin kuuluvien ihmisten lausumista, joten paikallisen tulkintaympäristön historiallisen ja kulttuurisen kontekstin mukaan tuominen on tulkinnan avain. Tutkimuksen tulosten perusteella japanilaiset näkevät suomalaisessa designissa samat luonnollisuuden, yksinkertaisuuden ja laadun ominaisuudet kuin Suomessakin on tapana nähdä. Niiden sisällöt kuitenkin poikkeavat varsin merkittävästi suomalaisten mielikuvista. Japanilaisille nämä määreet viittaavat yksittäisten esineiden ominaisuuksien sijaan enemmänkin suomalaiseen elämäntyyliin ja elämän laatuun: suomalaisen designin käsite kuljettaa mukanaan mielikuvia Suomesta maana. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi japanilaisille tyypillinen kawaiin eli 'söpöyden' luokka, joka saa suomalaisen designin vaikuttamaan tutulta ja turvalliselta japanilaisten silmissä. Jo kaksi vuosikymmentä jatkuneen heikon taloudellisen tilanteen ja epävarmojen olojen keskellä Suomi näyttäytyy japanilaisille 'söpönä' Muumilaaksona, jossa kaikista pidetään huolta ja kaikkien elämä on onnellista. Suomalainen design kuljettaa mukanaan näitä käsityksiä hyvästä ja rauhallisesta elämästä, ja hankkimalla design-esineen japanilainen ikään kuin hankkii itselleen palan tuota onnea ja mielenrauhaa.