Browsing by Subject "taloudellinen eliitti"

Yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta on kannettu voimistunutta huolta 2000-luvun aikana. Tieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota huono-osaisuuden ylisukupolvisuuteen, kun samaan aikaan tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla, erityisesti kaikkein varakkaimpien keskuudessa. Tässä tutkielmassa kohdistetaan huomio yhteiskunnan niin sanottuihin ylä- ja valtaryhmiin tutkimalla talousyläryhmän tilannetta niistä erityisesti. Eriarvoisuustutkimuksen olisi kannattavaa ottaa huomioon yhteiskuntaluokka aiempaa keskeisempänä selittäjänä, sillä useat tutkimustulokset viittaavat siihen suuntaan, että luokka on merkittävä vaikuttaja kaikkien ihmisten elämässä huolimatta siitä, miten sen merkitys tunnistetaan. Aiemman luokkatutkimuksen ja -teorian perusteella tarkastellaan tässä työssä talousyläryhmänä vauraita yrityssukuja ja niitä edustavaa Perheyritysten liittoa. Tutkimuskohteeseen liittyvää teksti- ja dokumentaatiomateriaalia tutkitaan sisällönanalyyttisella grounded theory -menetelmällä abduktiivisesti siten, että kyseessä on aineistolähtöinen luokkatilanneanalyysi. Aineistosta etsitään vastausta siihen, millä tavoin perheyrityksistä viestitään ja miten politiikkatahto ilmenee? Samalla testataan tutkimusteoreettisia näkökulmia erityisesti Pierre Bourdieun distinktioteorian ja sosiaalisen sulkuun liittyvän viitekehyksen välillä. Tulokset osoittavat, että talousyläryhmällä on rakentunut pitkän ajan kuluessa varsin kehittyneet perimisen ja ylisukupolvisen jatkuvuuden hallinnanmekanismit, joita voidaan pitää yhteiskunnallisen vallan käytön näkökulmasta merkittävinä. Vaikuttaessaan yhteiskuntaan Perheyritysten liiton keskeinen poliittinen tavoite on lainsäädännön kautta saada perimisen taakkaa helpommaksi. Tällä ja muilla tutkielmassa esiin tulevilla keinoilla voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia myös muille kuin yritysperheille itselleen. Tuloksia pohditaan suhteessa teoreettiseen taustaan, minkä myötä vahvistetaan luokkateorioiden empiiristä käytettävyyttä tutkimuksenteon osana. Tutkielman perusteella osoitetaan yhteiskuntaluokkien mekanismien toimintaa ja merkitystä. Sekä peräänkuulutetaan voimakkaasti laaja-alaisemman eriarvoisuustutkimuksen tärkeyttä, eikä ainoastaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Länsimaiset demokratiat ovat rakentuneet meritokraattisen järjestelmän sekä avoimen liikkuvuuden lupaukselle ja ylisukupolvisella varallisuudella voi olla suuri merkitys niiden toteutumisen kannalta. Muun muassa sen vuoksi uudella luokkatutkimuksella on väliä.