Browsing by Subject "taloussosiologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielma käsittelee Suomen kansallisessa lainsäädännössä tehtyä lakimuutosta, joka tuotti uuden markkinalaajennuksen vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan mahdollistamiseksi. Tutkielman keskiössä on vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita tarjoava suomalainen toimija Compensate, jonka toiminnasta tehtiin tutkintapyynnön myötä rikossyyte. Rikossyytteen syynä oli epäily rahankeräyslain rikkomuksesta, joka liittyi Poliisihallituksen arpajaishallinnon tulkintaan päästökompensaatiotoiminnan vastikkeettomuudesta. Tutkintapyynnön myötä toiminta nousi julkiseen keskusteluun, mikä johti rahankeräyslain uudistamiseen. Rahankeräyslain 1 §:ään tehtyä muutosta ja siihen johtanutta tapahtumaketjua jäsennellään ensiksi Niklas Luhmannin systeemiteorialla. Systeemiteoreettinen tarkastelu tuottaa yleisen tason kuvauksen lakiuudistukseen johtaneesta prosessista. Analyysi osoittaa, kuinka lakimuutoksella muutettiin kompensaatiotoimintaan liittyvää odotusrakennetta, mikä mahdollisti myös toimintaan liittyvän kommunikaation ketjuuntumisen ja täten uuden vapaaehtoisen hiilimarkkinan syntymisen Suomessa. Lakiuudistusta tarkastellaan hienojakoisemmin Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoriaan pohjautuvalla oikeuttamisen analyysilla. Oikeuttamisen analyysi syventää systeemiteoreettisessa jäsentelyssä tehtyä odotusrakenteen muutosta ja sen uudelleenohjelmointia. Se osoittaa lakiuudistuksessa tehtyjä oikeuttamisen maailmojen välisiä jännitteitä ja niiden ratkaisemiseksi tehtyjä kompromisseja, jotka selittävät lakiuudistuksessa tehtyjä valintoja toiminnan ilmastomyönteisten vaikutusten ja liiketoiminnan välillä.
-
(2011)Tässä tutkimuksessa on tarkoitus etsiä vastausta kahteen kysymykseen. Miksi Helsingin asuntokanta on näin pienasuntovaltainen? Ovatko viimeisen 15 vuoden aikana harjoitetut sääntelykeinot mahdollistaneet kohtuuhintaisen perheasumisen Helsingissä? Ensimmäiseen kysymykseen kytkeytyy Pierre Bourdieun (2005) teoksessa The Social Construction of the Economy esittämä teoria siitä, että asuntomarkkinat olisivat julkisen sektorin konstruoimat. Tämä Bourdieun Pariisia koskevaa teoria luo teoreettisen viitekehyksen tutkia Helsingin asuntokannan muovautumista, ja julkisen sektorin roolia tässä prosessissa. Jälkimmäinen kysymys kulminoituu keski- ja hyvätuloisten lapsiperheiden poismuuttoon Helsingistä. Muuttoliikkeen seurauksena kaupungin verotulokertymä on laskenut ja Helsingistä uhkaa tulla sinkkujen kaupunki. Tutkimuksessa olen käyttänyt kvanti- ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Empiirisen aineiston muodostavat kirjalliset lähteet, tekemäni asiantuntijahaastattelut ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta käyttööni saamat tilastolliset aineistot. Monipuolisen empiirisen aineiston pohjalta olen pyrkinyt luomaan holistisen mallin Helsingin asuntokannan muovautumisprosessista, ja prosessin taustalla vaikuttaneista ilmiöistä. Tämän aineiston perusteella ahtaan asuntokannan syntymiseen Helsingissä ovat vaikuttaneet historialliset taustatekijät, sääntelymekanismit, rakennusmarkkinoiden erityispiirteet sekä asuntorahoitusmarkkinoiden sääntely. Julkisen sektorin rooli tässä asuntokannan muovautumisprosesissa on ollut kiistaton. Suuren maanomistuksen ja kaavoitusmonopolin luoman ohjailukoneiston päälle julkinen sektori on luonut sääntelykehikon, jonka avulla se on voinut Bourdieun (2005) teorian mukaisesti, konstruoida ja hallita kaupungin asuntomarkkinoita. Kaupungin asuntopolitiikassa kohtuuhintaisen perheasumisen edellytyksiä on pyritty turvaamaan, vaikka suurin asuntokysyntä kohdistuukin pieniin asuntoihin. Viimeaikainen asuntuotannon kehitys ei kuitenkaan ole juuri nostanut asuntojen keskikokoa kaupungissa, asuntojen keskipinta-alojen ja tuotantomäärien jäädessä alhaisiksi. Vastauksena keski- ja hyvätuloisten perheiden poismuutton kaupunki on tarjonnut Hitas-asuntoja, joissa mahdollistuu kohtuuhintainen perheasuminen. Asuntojen tuotantotahti Helsingissä on kuitenkin niin verkkainen, että ilman suuria rakenteellisia muutoksia on vaikea nähdä, että Helsingissä olisi tulevaisuudessakaan tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia perheasuntoja.
Now showing items 1-2 of 2