Browsing by Subject "työperäinen maahanmuutto"

This study is a policy analysis of Finnish regulations related to the free movement of workers. The matter is assessed in the case of a country which takes advantage of the EU’s freedom of movement in various ways. Finland is struggling with the problem of a rapidly ageing society, so the need for a foreign workforce has been declared even to the point of it becoming part of the Government’s Programme. The thesis subject is a popular area of research in the world. Nevertheless, previous studies on freedom of movement have shown an unwillingness to adopt a position with a focus on problem construction in EU Member States’ national policies. Henceforth, this thesis attempts an analysis of namely problem construction. The major goal is to identify the rationale(s) which lie behind the policy making process. This is completed through responding to the research question: how is the idea of free movement of workers problematised in Finnish public policy? Answering the question enables identification of discourses called problem representations, which are constructed by policy makers - some deliberately, some unintentionally. The selection of primary sources for the study has been narrowed to Finnish policy materials related to the free movement of workers. The data consists of three documents: the Government Migration Programme, a Resolution for Securing a Well-functioning Labour Market and Labour Supply, and a project report of an EU financed venture: the ‘Attractive Finland’ project. The set of textual data is supported by three semistructured theme interviews, completed to gain background information. The research problem of the thesis is framed with the theory of social constructivism understood in the spirit of Michel Foucault. According to constructivists, reality is created through human activity, so there is no meaning in the world until we construct it. Similarly, problems comprise social constructions in discourse. The analytical process of studying problem construction is carried out with the use of a methodology which derives from several Foucauldian concepts. It is a method called ‘What’s the problem represented to be?’ (WPR), created by an Australian political scientist Carol Bacchi. The approach is grounded in post-structuralist social construction theory and discourse analysis. It also draws on the work of governmentality scholars. The three policy documents are processed with the use of the WPR method to identify problem representations in policy. This is done in order to discover the dominating rationale(s) which are behind the scene in the policy-making process. The research problem is scrutinised and then compared with general tendencies in the EU towards work-related immigration policy. The findings of the study consist of the acknowledged problem representations of the free movement of labour in a sample of Finnish policy texts. As originally anticipated, a dominating rationale which acts in the background of the policy-making process can be identified. Despite their different emphasis, all the policy texts contain the same motive related to securing the labour market. Correspondingly, with this tendency present in other parts of the Western world, the governmentality of securitisation also appears to be a leading rationale in Finnish public administration.

Tutkimus tarkastelee työperäisen maahanmuuton ympärillä käytyä poliittista keskustelua ja sen muutosta Helsingin Sanomissa vuosien 2005-2011 välillä. Tutkimus perustuu näkemykseen journalismin demokratiaa edistävästä roolista ja sosiaalisesta vastuusta. Päämääränä on luoda kriittinen katsaus keskustelun etenemiseen ja esittämiseen kansalaisille. Tutkimuksen aiheen valintaan vaikutti se, että työperäinen maahanmuutto nousi vahvasti keskusteluun vuonna 2006 julkaistusta hallituksen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Aikaisempien mediatutkimusten mukaan poliitikkojen kommentointi aiheen ympärillä on tästä huolimatta ollut hajanaista ja jossain määrin jopa näkymätöntä. Kasvanut maahanmuuttokritiikki, vuonna 2008 kehittynyt lama sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneet poliittiset keskustelut ovat kuitenkin nostaneet maahanmuuton eri muodot uudella tavalla poliitikkojen keskustelun ytimeen. Työssä keskitytään tarkastelemaan työperäisen maahanmuuton keskustelua erityisesti poliitikkojen esittämien moraalisten oikeutusten kautta. Pääanalyysityökaluna hyödynnetään julkisen oikeuttamisen analyysia (JOA). Kyseinen analyysimalli on kehitetty yhteiskunnallisten kiistojen moraalisten oikeutusten hahmottamiseen ja niiden ajallisen muutoksen osoittamiseen. Argumenttien oikeutusten lisäksi tutkimuksessa pyritään tuomaan esille Helsingin Sanomien rooli kyseisen poliittisen keskustelun esittäjänä. Tutkimuksessa nostetaan kaksi pääkysymystä. Ensinnäkin tarkastellaan kuinka poliittinen keskustelu työperäisen maahanmuuton ympärillä on kehittynyt argumenttien oikeutusten näkökulmasta Helsingin Sanomissa vuosien 2005 ja 2011 välillä? Toisekseen pohditaan Helsingin Sanomien roolia tämän keskustelun esittämisessä. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan julkisen oikeuttamisen analyysia hyödyntämällä. Toiseen tutkimuskysymykseen syvennytään tarkastelemalla politiikan medioitumiseen liitettyjä teorioita. Tärkeänä käsitteenä työssä toimiikin politiikan medioituminen. Politiikan medioitumisella viitataan politiikan mediavälitteisyyden kasvuun, jolloin kansalaisten ja poliitikkojen välinen vuorovaikutus on yhä enemmän median kautta välittynyttä. Tulos ensimmäiseen tutkimuskysymykseen on, että keskustelu on kehittynyt teollisuuden maailman oikeutuksia eli toisin sanoen työperäisen maahanmuuton käytäntöjä ja parhaita toimintatapoja hyödyntävästä puheesta kohti enemmän jakaantunutta keskustelua, missä argumentteja oikeutetaan yhtäältä suomalaisten etua korostavasta kodin maailmasta käsin ja toisaalta näitä oikeutuksia kumotaan universaalia solidaarisuutta korostavin kansalaisuuden maailman oikeutuksin. Vastauksena toiseen tutkimuskysymykseen voidaan todeta, että Helsingin Sanomat näyttäisi toimivan pääosin politiikan kentän asettamissa puitteissa ja omien uutisrutiiniensa määrittelemänä. Toimittajat ottavat toisinaan vahvemmin kantaa politiikan kentän keskusteluihin pää- ja näkökulmakirjoituksissa, mutta muuten poliitikkojen keskustelua esitetään suurimmaksi osaksi kotimaan perusuutisjutuissa. Ääneen politiikan kentältä pääsevät useimmiten politiikan eliittiin kuuluvat (ministerit ja hallituspuolueiden edustajat). Mediavälitteinen poliittinen keskustelu työperäisen maahanmuuton ympärillä ei täten näyttäydy kovin monimuotoisena. Tärkeimmät lähteet politiikan medioitumisen ilmiöön ja siihen liitettyihin teorioihin ovat Esa Väliverronen, Risto Kunelius, Juha Herkman, Ville Pernaa, Ville Pitkänen ja Erkka Railo. Julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmän tärkeimpinä lähteinä toimivat Tuomas Ylä-Anttila, Luc Boltanski ja Laurent Thévenot.