Browsing by Subject "työstressi"

Psykososiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat stressireaktioita, jotka pitkittyessään voivat vaikuttaa heikentävästi yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työelämässä psykososiaaliset kuormitustekijät eli työhön panostuksen ja työstä saatujen palkkioiden epätasapaino on yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattoreina ovat alentunut työtyytyväisyys, kohonnut työuupumusriski sekä kohonnut riski työuupumuksen keskeisten oireiden ilmenemiseen. Teoreettinen viitekehys on muodostettu aiempien työstressi- ja työhyvinvoinnin tutkimusten pohjalta. Viitekehyksen on ensinnäkin tarkoitus tuoda ymmärrystä, miten psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan määrittää ja miksi ne aiheuttavat työntekijälle stressireaktioita. Toiseksi viitekehyksen avulla tuodaan ymmärrystä työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Tutkimuksen aineisto kuvaa Suomen työikäistä väestöä ja se on kerätty osana Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta loppuvuodesta 2019. Tämä poikkitutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja analyysit suoritettiin logistisen regressioanalyysin keinoin. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes Suomen työikäisistä arvioi panostavansa työhön enemmän kuin saa siitä palkkioksi. Tutkimustuloksena oli, korkea työpanos ja matala palkkio on positiivisessa yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin eli heikentyneeseen työtyytyväisyyteen sekä kohonneeseen työuupumus ja työuupumusoireiden ilmenemisen riskiin. Työuupumuksen oireista erityisesti uupumusasteinen väsymys sai tutkimuksesta tukea. Lisäksi positiivinen yhteys löytyi työpanoksen ja siitä saadun palkkion välisen epätasapainon ja heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattorien väliltä. Tämän tutkimuksen tulokset toivat olennaista tietoa Suomen työikäisen väestön psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden yhteydestä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa sovellettiin melko uutta työuupumuskyselyä, jonka avulla oli mahdollista saada uudenlaista tutkimustietoa työuupumuksesta ja sen keskeisistä oireista. Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää seurantatutkimuksena, miten työhön panostuksen ja siitä saatujen palkkioiden välinen epätasapaino on muuttunut viime vuosien aikana, kun työelämässä on tapahtunut koronapandemian myötä merkittävä muutos ja miten se on vaikuttanut työhyvinvoinnin kokemuksiin.