Browsing by Subject "työttömyyspäivärahat"

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen työttömyysturvan perus- ja ansioturvan välisien kytköksien säilyttämiseen ja purkamiseen liittyviä perusteluita. Lisäksi tarkastellaan nykymuotoisen, kytkökset sisältävän työttömyysturvan oikeudenmukaisuutta. Kytköksien tarkastelu nousi ajankohtaiseksi Sata-komitean perustamisen myötä vuonna 2007. Sata-komitean tehtävänä oli valmistella sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Kytkös nousi uudelleen ajankohtaiseksi Osmo Soininvaaran kirjan 'SATA-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?' julkaisun myötä sekä vuoden 2011 eduskuntavaalien ja hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Vuoden 1984 työttömyysturvauudistuksessa ansiopäivärahan laskukaava muodostui kytkökset sisältäväksi. Työttömyysturvassa on ansio- ja perusturvan välillä kaksi kytköstä. Ensimmäinen liittyy siihen, että ansiopäiväraha muodostuu perus- ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, ja sen päälle tulee ansio-osa. Toinen kytkös on niin kutsuttu ansiopäivärahan taitekohta. Ansiopäivärahan suuruus riippuu työttömyyttä edeltävistä palkkatuloista. Perusosan päälle tuleva ansio-osa on 45 prosenttia palkan ja peruspäivärahan erotuksesta taitekohtaan asti, ja sen ylimenevältä osalta 20 prosenttia. Taitekohta on 105-kertaisen peruspäivärahan suuruinen. Täyden työmarkkinatuen suuruus vastaa peruspäivärahan suuruutta. Peruspäivärahan kehitys on jäänyt jälkeen ansiopäivärahan kehityksestä. Huono-osaisimpien työttömien asemaa ei voida parantaa itsenäisesti, koska työttömyysturvan kytkökset aiheuttavat sen, että peruspäivärahaa ei voida nostaa ilman, että myös ansiopäiväraha nousee. Peruspäivärahan korottaminen on tästä syystä kallista ja haasteellista. On yleisesti hyväksyttyä, että yhteiskunnan tulisi pyrkiä oikeudenmukaisuuteen. Oikeudenmukaisuuden määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Oikeudenmukaisuuden nimissä voidaankin puolustaa eri asioita. John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian mukaan epäoikeudenmukaisuus voidaan käsittää eriarvoisuudeksi, joka ei ole kaikille hyödyksi. Toisin sanoen ei ole epäoikeudenmukaista, että jotkut saavat suurempia etuja kuin toiset, jos tämän ansiosta myös huono-osaisempien tilanne paranee. Oikeudenmukaisuudella viitataan usein myös yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Sosiaaliturvan voidaan nähdä toimivan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tavoittelun muotona. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä yhdeksästätoista puheenvuorosta, kahdestatoista lehtikirjoituksesta sekä osasta Osmo Soininvaaran kirjaa 'SATA-komitea. Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?'. Puheenvuorot ovat blogien, lehtikirjoitusten, mielipidekirjoitusten, kolumnin sekä puheen muodossa. Aineistoon on valittu poliittisten päättäjien ja ammattiyhdistysliikkeen edustajien puheenvuoroja sekä suurimpien puolueiden äänenkannattajien ja Helsingin Sanomien lehtikirjoituksia. Aineisto on rajattu näin, koska on haluttu tuoda esiin mielipiteitä ja perusteluita, joilla on todennäköisimmin vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimuksen metodina toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston kautta tarkasteltiin, mitä perusteluita käytetään kytköksien säilyttämiselle ja purkamiselle. Kytköksien purkamiselle perusteluna käytetään sitä, että tällä hetkellä työttömien perusturvan korottaminen on haastavaa. Tämän hetkinen ansiopäivärahan laskukaava aiheuttaa sen, että peruspäivärahan korotukset kohdistuvat euromääräisesti suurimpina korkeimpiin ansiopäivärahoihin, minkä kytköksien vastustajat katsovat olevan epäoikeudenmukaista. Kytköksien säilyttämistä perustellaan sillä, että työttömyyskassojen jäsenet ovat vakuuttaneet itsensä ja ovat sen vuoksi oikeutettuja korkeampiin päivärahoihin, jotka muodostuvat kytköksien perusteella. Kytköksien kannattajat katsovat peruspäivärahan korotusten kuuluvan kaikille työttömille, jotta valtio kohtelee heitä tasavertaisesti. Kytköksien purkaminen voisi aiheuttaa vastakkainasettelua työttömien välillä, kun kohtelu ei olisi enää tasavertaista. Kytköksien vastustajat katsovat tämän hetkisen työttömyysturvan, jossa vain ansiopäivärahaa voidaan korottaa itsenäisesti, luovan vastakkainasettelua. Selkeimmin kytköksien säilyttämisen kannalla ovat ammattiyhdistysliikkeen edustajat, purkamisen kannalla vihreät. Oikeudenmukaisuuden tulkinnat ovat kytköksen säilyttämisen ja purkamisen kannalla olevien näkökulmista erilaisia. Kun tarkastelun kohteena ovat kytköksen purkamisen perustelut, koetaan perusturvan varassa olevien työttömien nykytilanne epäoikeudenmukaiseksi. Oikeudenmukaisuutta koetaan saavutettavan sillä, että kytkökset puretaan, ja näiden työttömien tilannetta voitaisiin parantaa itsenäisesti. Kuitenkin kytköksen säilyttämisen kannalta asiaa katsottaessa nykyjärjestelmä on oikeudenmukainen, koska valtio maksaa kaikille työttömille saman peruspäivärahan suuruisen osuuden. Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa voidaan soveltaa nykyjärjestelmään siltä osin, että peruspäivärahan korotuksista hyötyvät kaikki, myös huono-osaisimmat.