Browsing by Subject "työttömyysvakuutus"

Tässä tutkielmassa avataan aluksi työttömyysvakuutusjärjestelmän kehittymistä Suomessa, minkä jälkeen siirrytään tarkastelemaan kyseisen järjestelmän ensimmäisen yksityisen toimijan, niin sanotun Loimaan kassan, synty- ja kehitysvaiheita. Päähuomion saa kuitenkin Loimaan kassaan liittyvä julkisuudessa käyty keskustelu. Tutkimuksen tarkastelujaksoina ovat syksy 1991 ja kevät 1992, vuodet 2001–2002 sekä vuodesta 2005 kevääseen 2006 ulottuva aikaväli. Lähtökohdat tutkimukselle ovat varsin hedelmälliset, sillä kyseistä toimijaa suoranaisesti koskenutta aikaisempaa tutkimusta ei ole tai siihen liittyvä tutkimus on varsin puutteellista. Loimaan kassa osoittautuu myös eräänlaiseksi solmukohdaksi, joka linkittyy useaan laajempaan teemaan, kuten ammatillisessa järjestäytymisessä tapahtuneisiin muutoksiin ja niin sanotun Ghent -järjestelmän murenemiseen. Työttömyysvakuutusjärjestelmän katsauksessa tukeudutaan aikaisempaan tutkimukseen eli sekundaarilähteisiin. Kassan synty- ja kehitysvaiheiden selvittämisessä käytetään alkuperäislähteinä Kansallisarkistosta, Finanssivalvonnasta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja Loimaan kassan omasta arkistosta löytyviä asiakirjoja. Suurin aineistokokonaisuus muodostuu sanoma- ja järjestölehdistä sekä verkkojulkaisuista, joiden avulla analysoidaan aikalaiskeskustelua. Työssä käydään systemaattisesti läpi kahden sanomalehden, SAK:n ja STTK:n järjestölehden sekä suurten työnantajien ja pienten työnantajien jäsenlehdet. Aineistoa tukemaan on valittu uutisia Loimaan kassan hallussa olevista lehtileikekansioista. Tutkielmassa hyödynnetään lisäksi haastattelumenetelmää, joka tuo esille haastateltujen muistitietoa tutkimuskohteeseen liittyvistä vaiheista. Näkökulmasta johtuen haastattelut eivät kuitenkaan kuulu primaarilähteisiin. Tutkielman keskeisistä tuloksista voidaan sanoa seuraavaa. Suomalaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä on väännetty kättä viimeisen sadan vuoden ajan. Lopulta päädyttiin niin sanottuun Ghent -järjestelmään, jossa ammattiliittojen yhteydessä toimivat vapaaehtoiset ja valtion subventoimat työttömyyskassat takasivat jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Tällä järjestelmällä, toisin sanoen ammattiliiton jäsenyyden tuomalla paremmalla työttömyyskorvauksella on ollut ammatillista järjestäytymistä tukeva funktio. Vuonna 1991 syntyi ensimmäinen ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa, joka rikkoi ammattiyhdistysliikkeen hallussa olleen työttömyysvakuutusmonopolin. Loimaan kassan pystyttämisen taustalla havaitaan läheinen kytkös työnantajapiireihin, vaikkakaan kassa ei ollut minkään yrittäjäjärjestön virallinen hanke. Uusi, valinnanvapautta korostava ja poliittisesti sitoutumaton työttömyysvakuuttaja menestyi nopeasti, ja sille löytyi markkinarako Suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2001 alussa kassa laajensi toimialaansa julkiselle puolelle ja vuonna 2002 siitä tuli Suomen suurin työttömyyskassa. Viimeiset jäsenrajaukset poistettiin vuoden 2005 keväällä, jolloin nimensä Yleiseksi työttömyyskassaksi muuttaneesta toimijasta tuli kaikille palkansaajille tarkoitettu työttömyyskassa. Vuoden 2006 lopussa YTK:ssa oli lähes 260 000 jäsentä. Loimaan kassa pyrki myös laajentamaan palvelutarjontaansa asiakkailleen. Käytännössä näin tapahtuikin vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa, kun YTK-Yhdistys aloitti toimintansa. Yhdistys tarjosi YTK:n jäsenille lisäpalveluita, joista merkittävin oli oikeusturvavakuutus. Loimaan kassa ei herättänyt julkisuudessa suurtakaan huomiota 1990-luvun alkuvuosina, mikä on yllättävää. Alun tunnelmat olivat, riippuen tarkasteltavasta lehdestä, sekä epäileviä että myönteisiä. Loimaan kassan voidaan katsoa olleen harvinainen aihe lehtien palstoilla kaikilla tarkastelujaksoilla. Kassan menestyessä ja ammattiliittojen jäsenmäärän samalla pudotessa, siihen kriittisesti suhtautuneet kirjoitukset lisääntyivät tuntuvasti. Kritiikki tuli pitkälti ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden suunnalta. Loimaan kassan toimijat olivat puolestaan valinneet passiivisen strategian, jonka seurauksena kassaan liittyneitä myönteisiä kirjoituksia oli vähän. Liittojen ja työttömyyskassojen erillisyyden korostaminen voidaan kuitenkin katsoa erääksi esiintyneistä kestoteemoista, jonka esilläpito oli tärkeää yksityiselle työttömyyskassalle. Uutisoinnin negatiivisuutta lisäsivät viimeisellä tarkasteluvälillä Loimaan kassassa käyty niin kutsuttu johtajakiista sekä YTK:n ja YTK-Yhdistyksen kyseenalainen ja läheinen kytkös. Tutkielmasta myös selviää, että kamppailua käytiin muuallakin kuin lehtien sivuilla. Konkreettisista esimerkeistä mainittakoon kirjalliset kysymykset eduskunnan puhemiehelle ja valitukset Vakuutusvalvontavirastolle. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on se, että ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontatyö on tärkeässä roolissa yhteiskunnassa, sillä työttömyys- ja oikeusvakuutus eivät pysty turvaamaan työntekijöiden oikeuksia työpaikoilla. Kyseiset vakuutukset astuvat voimaan vasta kun pahin on tapahtunut.