Browsing by Subject "työura"

This study examines the organization of job rotation and its impact on individuals' career development opportunities. Job rotation is a means of developing employees’ skills and it can also be seen as a means to promote work well-being and the extension of working careers. Job rotation is relevant to employees and to organizations in a society where organizations compete for skilled labor and where career flexibility is highlighted. The study was conducted as an assignment to Elisa Ltd, a Finnish telecommunications and ICT service company. The aim was to determine the organization of job rotation, the attitudes of different age and staff groups and the relation between internal and external mobility. The study was carried out as a qualitative case study. The primary research data was collected by theme interviews with 20 employees of Elisa. Preliminary interviews were conducted with the company’s HR department and its managers, and the company's internal and published text materials on job rotation and internal mobility were used as additional data. The interviews were analyzed using thematization, which aims to raise from the data all apparent themes that are important to the study problem. The conclusions followed from the results and from comparing the results to the theoretical framework of the study. Based on the results, a model is proposed to promote job rotation in the company. Not all job rotation institutions seem to produce desired results. Based on the results, some common rules define the organization of job rotation at Elisa. There are, however, different standards, values, images and practices that have an impact on the implementation of job rotation. Different units in the organization seem to have diverse practices, for example, in the way they inform their staff about job rotation and encouraging them to rotate. The workers find it necessary to increase awareness and transparency of the job rotation process, its definition and goals. There is also some inconsistency in the compliance to the rules of job rotation. The employee’s own activity seems to be of great importance, but also relationships-based systems are important in organizing job rotation: for example the role of managers seems to be extremely significant. The advantages and objectives of job rotation must be clearly defined and articulated, so that its formation as part of Elisa's culture can be promoted and fostered. Cooperation between units should be enhanced to share good practices and to unify activities concerning job rotation. There is a need to develop leadership to support job rotation so that its interests and goals are understood and rotating is encouraged. The utility of diverse communication channels need to be reconsidered so that they would truly support job rotation and that staff would use them on a regular basis. Job rotation seems to have a positive impact on employees' career development opportunities and it seems to increase employees´ commitment to their workplace. Job rotation should, however, be better included in the systematic career planning process; workers' active planning of forthcoming career steps and consideration of their opportunities and interests can contribute to workers' placement in the right kind of tasks in the organization and support their development.

Tutkimuskirjallisuus työelämästä painottuu työelämän muutoksiin ja kasvavaan epävarmuuteen. Keskustelussa uusi ilmiö on korkeakoulutettujen kokema epävarmuus tulevaisuudestaan. Erityisesti vasta hiljattain työelämään siirtyneistä korkeakoulutetuista suurempi osa on työttömiä ja pienempi osa työllisiä kuin korkeakoulutetuista, joiden valmistumisesta on kulunut yli kaksi vuotta. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen toimijuudesta työssään kontekstina työelämän epävarmuuskeskustelu. Toimijuutta analysoitiin tutkimuksessa käytäntöteoreettisesta lähestymistavasta käsin, jossa toimijuuden ohella käytännöt ovat keskeinen toiminta- ja ajattelutapoja selittävä tekijä. Tässä tutkimuksessa toimijuuteen vaikuttavia käytäntöjä selvitettiin työelämäkokemusten pohjalta. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksän alle 30-vuotiaan korkeakoulutetun teemahaastatteluista. Haastateltavat työskentelevät rakennusalalla kolmessa eri yrityksessä, jotka ovat Suomen mittakaavassa suurikokoisia toimijoita rakennusalalla. Rakennusala valikoitui tutkimukseen, koska se on suhdanneherkkä ala ja altis työllisyysasteen vaihteluille. Suhdanneherkkä ala näyttäytyi mielenkiintoisena tutkimuskohteena työelämän epävarmuuskeskustelun taustaa vasten. Kerätty ja litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoittelu oli teoriasidonnaista. Se pohjautui haastatteluaineistosta esiin nousseisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin, mutta lopulliset teemat muodostettiin käyttäen apuna käytäntöteoreettista lähestymistapaa. Tutkimuskirjallisuus työelämän epävarmuudesta auttoi linkittämään tulokset tutkimuskenttään. Tutkimuksen tuloksena on neljä keskeistä käytäntöä, jotka lisäävät ymmärrystä toimijuudesta ja epävarmuuden kokemuksista tutkimuksen kohteena olevissa rakennusalan yrityksissä. Käytännöt ovat: vapaus ja vastuu hallita omaa työtään, hyvistä tyypeistä pidetään kiinni, aktiivisuus kehittymisen edellytyksenä sekä arki ja duuni yhtä mielekästä. Keskeisten käytäntöjen pohjalta uraansa aloittavien toimijuus näyttää vahvalta rakennusalalla. Itsenäiset työnkuvat ja mahdollisuudet kehittyä luovat otollisen tilan toimijuuden harjoittamiselle. Toisaalta vapaus tuo mukanaan vastuun oman työn hallinnasta ja oman ammattitaitonsa kehittämisestä. Toiminta- ja ajattelutavat haastateltavien työpaikoilla edellyttävät toimijuuden harjoittamista. Vahva käsitys omista toimintamahdollisuuksista sekä luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä johtavat siihen, että tulevaisuus koetaan varmana ja epävarmuuden kokemuksia ei esiinny. Talouden suhdannevaihtelut tiedostetaan, mutta se ei johda kokemuksiin epävarmuudesta. Työntekijät ovat valmiita sitoutumaan niin pitkään kuin työ tarjoaa kehittymismahdollisuuksia ja varman tulevaisuuden. Vastineeksi työntekijät tarjoavat työnantajille tuottavuutta jatkuvasti kehittyvän ammattitaidon muodossa.