Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työyhteiskunta"

Sort by: Order: Results:

  • Lehtinen, Karri (2019)
    Työ ja sen tulevaisuus on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä vuonna 2019. Keskustelussa korostuu käsitys siitä, että työ ja työyhteiskunta ovat murroksessa. Työyhteiskunnan tai työkeskeisen yhteiskunnan synty Suomessa on historiantutkimuksissa ajoitettu 1800-luvun loppuun. Näissä tutkimuksissa ei ole juuri pohdittu työn merkityksiä, vaan työ on niissä apriorisesti määritelty jo ennalta. Keskustelu työn tulevaisuudesta on herättänyt myös historiantutkijat tarkastelemaan kriittisesti työn historiallisia merkityksiä. Tässä tutkimuksessa kysytään tätä taustaa vasten: mitä merkityksiä työ sai 1800-luvun lopun Suomessa? Tutkimuksen aineisto koostuu Työmies-lehdestä vuosilta 1895–1898 kerätystä aineistosta. Tarkempi tutkimuskysymys kuuluu: millaisia merkityksiä työ saa tai sille annetaan aineistossa? Tutkimuksessa tehdään teoreettinen oletus siitä, että työn merkitykset ovat sekä kielellisiä että ei-kielellisiä, ruumiillisia ja toiminnallisia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, minkälaisessa teoreettisessa viitekehyksessä työn merkityksiä kannattaisi tutkia. Minkälaisia taustaoletuksia erilaiset teoriat pitävät sisällään? Vaikka tutkimuksessa tehdään oletus siitä, että työ saa myös ei-kielellisiä merkityksiä, tutkitaan tässä työssä työn kielellisiä merkityksiä laadullisin menetelmin. Aineistosta löytyvät merkitykset voidaan jakaa kolmeen: ruumiillinen työ, naisten tekemä työ ja “työ kuin työ”. Työmiehessä korostetaan ruumiillisen työn keskeistä roolia miehen elämässä. Ruumiillinen työ on miehen kansalaisuuden, siveellisyyden ja ylipäänsä hyvän elämän perusta. Naiselle työ on vain toissijainen seikka. Työmiehessä korostetaan, että naiselle tärkeää on äitiys. Kiinnostavin merkitys on ”työ kuin työ”. Työ merkityksessä ”työ kuin työ” on ymmärrettävä löyhässä mielessä ja heuristisena välineenä. Siihen sisältyy joukko erilaisia subjektiivisista positioista ilmaistuja tapoja, joilla Työmiehessä yleisesti esiintyviä näkemyksiä työn merkityksestä pyritään haastamaan. Työ merkityksessä ”työ kuin työ” asettaa osittain kyseenalaiseksi eräiden tutkimusten väitteen siitä, että Suomessa olisi syntynyt 1800-luvun lopussa uusi mentaliteetti, jossa työ nähtiin automaattisesti miehelle elämän täyttymyksenä. Aineistoni esimerkkien perusteella voi päätellä, että tällainen käsitys pystyttiin ainakin osittain haastamaan. Näin pienen aineiston perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, miten yleisiä vaihtoehtoiset tavat käsitteellistää työ olivat 1800-luvun lopun Suomessa. Asiaa pitäisi tutkia lisää. Tämä tutkimus auttaa myös osaltaan ymmärtämään työstä käytävien nykykeskustelujen kontekstia. Työ ei ollut 1800-luvun lopussakaan itsestään selvä ja ongelmaton käsite, vaan se oli silloinkin hieman vastaavalla tavalla murroksessa.
  • Rissanen, Hanna (2020)
    Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee Ohjaamoissa asioivien nuorten kokemuksia työn merkityksistä ja työelämän odotuksista prekaarissa työmarkkinatilanteessa. Prekaarissa epävakaassa ja epävarmassa työmarkkinatilanteessa yhteiskunnan ja työn muutokset tulevat osaksi nuorten arkea ja odotuksia tulevaisuudesta. Tässä tutkimuksessa kysytään, mitä merkityksiä nuoret asettavat työlle, millaisia odotuksia he kokevat työmarkkinoiden taholta ja kuinka ohjaamo vastaa nuorten tarpeisiin muuttuvilla prekaareilla työmarkkinoilla. Teoreettisena lähtökohtana käytetään prekarisaation teoriaa, työn muutoksen- ja arvojen tutkimusta, sekä yrittäjäminuuden ja ylivirittyneen toimijuuden käsitteitä. Työn muutokset ja teoria postfordistisen yhteiskunnan kehityslinjoista taustoittavat sitä yhteiskunnallista ympäristöä, jossa työmarkkinoille tulossa olevat nuoret elävät. Käsittelen tässä tutkimuksessa prekaarisuutta ilmiönä, nuorten toimijuutta prekaareilla työmarkkinoilla sekä moraalisia oletuksia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa työelämään liittymiselle asetetaan. Tutkimus on toteutettu osana Kohtaamo -hankkeen kolmivuotista Ohjaamoista työelämään seurantatutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten aikuisten polkua työelämään sekä Ohjaamoista saatua työllistymisen tukea osana siirtymiä. Haastattelut on kerätty pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Ohjaamossa syksyllä 2018. Tässä tutkielmassa on käytetty aineistona kymmentä 19-28-vuotiaan nuoren haastattelua. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina hyödyntäen elämänviiva (life-line) menetelmää keskustelun herättäjänä. Tutkimuksen analyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jossa heijastellaan tutkimuksen tuloksia aiempaan tutkimukseen ja teoriaan. Tutkimukseen osallistuneet nuoret näkivät työn merkityksellisenä ja itsearvoisena oman elämän ja itsenäisyyden rakennuskappaleena. Työ oli nuorille arkea, rutiinia, kunnollisuutta ja kunniallisuutta. Työn kautta haluttiin toteuttaa itseä, saada merkityksellisyyden kokemuksia ja kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työn puuttuminen koettiin negatiivisena ja elämänsuunnittelun mahdollisuuksia heikentävänä tekijänä. Työ nähtiin kyseenalaistamattomana osana aikuistumista ja elämänkulkua. Nuoret kokivat työmarkkinoiden odottavan valmiutta, osaamista, koulutusta, työkokemusta, stressinsietokykyä ja erilaisia persoonaan meneviä ominaisuuksia. Nuoret kokivat, että heidän täytyy markkinoida ja tuotteistaa omaa osaamistaan päästäkseen osalliseksi työmarkkinoista, joiden jäsenyys koetaan merkityksellisenä. Haastatellut nuoret hakivat Ohjaamosta tukea työmarkkinoille ja koulutukseen sijoittumiseen. Ohjaamo vastasi nuorten tarpeeseen tarjoamalla tukea työn hakuun, itsensä markkinoimiseen sekä ammatillisiin- ja itsenäistymiseen liittyviin pohdintoihin aktivoiden nuorta kohti työmarkkinoita. Ohjaamo tarjosi myös sosiaalisia kontakteja, kasvokkaista kohtaamista ja vertaistukea. Prekaarissa epävarmassa työmarkkinatilanteessa nuoret halusivat työltä ja palveluilta arkea, rutiinia, turvallisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Nuoret vastaavat epävarmuuteen ja vaatimuksiin aktiivisuuden ja yritteliäisyyden kautta. Nuoret myös aktiivisesti kyseenalaistavat heille asetettuja odotuksia ja kapinoivat vaatimuksia vastaan.