Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tyttöys"

Sort by: Order: Results:

  • Helminen, Tomi (2024)
    Tutkin suurten ikäerojen suhteita nuorten naisten näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni oli millaisia odotuksia, tai näkemyksiä haastateltavillani on suurten ikäerojen (pari)suhteista? Mitä erityistä ikäero (pari)suhteisiin tuo tai miten ikäero näyttäytyy? Suurten ikäerojen suhteilla tarkoitan sellaisia seksuaalisia tai romanttisia suhteita, joissa kumppani on vähintään 10 vuotta vanhempi. Halusin tarjota monipuolisemman näkökulman suurten ikäerojen (pari)suhteisiin, kuin minkä mediassa esillä oleva uhan diskurssi pystyisi tarjoamaan. Valitsin tutkimuskohteekseni 13–19-vuotiaat nuoret, sillä nuoruus sijoittuu aikuisuuden ja lapsuuden väliseen epävarmaan välitilaan, jossa seksuaalisuus esiintyy uhkana. Uhan diskurssi liitetään etenkin nuorten naisten ja vanhempien miesten välisiin seurustelusuhteisiin. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni puolistrukturoidun teemahaastattelun ja sisällön analyysin, sillä koin niiden pystyvän parhaiten vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Löysin haastateltaviksi 14 naista ja yhden miehen. Miesten vähäisen osallistujamäärän vuoksi päädyin keskittymään nimenomaan naisten kokemuksiin. Jaoin haastattelut analyysia varten 22 eri tarinaksi sen vuoksi, että osa haastateltavista kertoi useammasta kuin yhdestä suhteesta. Jaoin haastatteluaineistoni ensin koodeihin, sitten kategorioihin ja lopuksi kolmeen pääteemaan. Tutkimukseni aikana havaitsin, että suurten ikäerojen suhteet ovat globaalisti ja historiallisesti varsin tavanomaisia. Myös omat haastatteluissani kuvatut suhteet näyttäytyivät varsin tavanomaisina, kun vertasin niitä Hammondin pariutumisen kannalta tärkeisiin tekijöihin, sekä Kontulan Perhebarometrissa esiintyviin suomalaisten käsityksiin hyvässä parisuhteessa tärkeistä asioista. Päädyin hyödyntämään tutkielmassani myös kehityspsykologiaa, kun aineistossani nousi toistuvasti esiin se, että nuorten emotionaalisia tarpeita ei ollut täytetty lapsuudenkodissa. Nuoret kaipasivat isää tai ylipäätään turvallista aikuista. Lapsuudenkodin ongelmat konkretisoituivat aineistossani poissa olevina isinä ja alkoholiongelmista kärsivinä äiteinä. Tutkimustulokseni vastasikin Wallersteinin aiempia avioerotutkimusten tuloksia. Vaikka suhteet näyttäytyivät usein tavanomaisina ja positiivisina, siitä huolimatta osa haastateltavieni kokemuksista vastasi mediassa esiintyvää uhan diskurssia ja niihin liittyi hyväksikäyttöä tai jopa väkivaltaa. Haastateltavilleni ikäero tarkoitti kumppanin suurempia taloudellisia resursseja ja asuntoa, joka toimi sekä lapsuudenkodin ongelmien pakopaikkana, että kotina. Vanhempi kumppani toi haastateltaville turvallisen aikuisen ja sellaisen turvallisuuden ja huolenpidon tunteen, jollaista haastateltava ei ollut lapsuudenkodissaan saanut. Haastateltaville ikäero myös korosti omaa nuoruutta ja haluttavuutta kumppanin silmissä. Tämä loi osaltaan turvallisuuden tunnetta ja jännitystä suhteeseen. Ikäero saattoi toisaalta herättää kysymyksiä tulevaisuuden suhteen, kun lasten isä olisi niin paljon vanhempi tai kun vanhempi kumppani tulisi kuolemaan niin paljon aiemmin.
  • Holopainen, Essi (2020)
    Tämä pro gradu -työ tarkastelee täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten toimintaa deittisovellus Tinderissä sosiaalisaatioprosessien ja sosiaalisen pääoman kertymisen näkökulmista. Aiempien tutkimusten mukaan nuoret suuntaavat aikuisuuteen ja opettelevat aikuisuudessa tarvittavia taitoja teknologian yhä vahvemmin värittämässä arjessa. Myös nuorten keskinäiset sosiaaliset suhteet tulevat uudella tavalla neuvoteltaviksi toisiinsa kietoutuneissa kasvokkaisissa ja virtuaalisissa konteksteissa. Nuorten yksityinen tila on laajentunut sovellusten avulla aiempaa voimakkaammin online-maailmaan, joka tarjoaa puitteet osallisuudelle, toimijuuden vahvistamiselle, sosiaalisen pääoman keräämiselle ja aikuisuuden käytäntöjen opettelulle omaan tahtiin ja yhdessä lähimpien ystävien kanssa. Nuorten osallisuutta ja toimijuutta online-ympäristöissä kuitenkin rajoitetaan ulkoapäin erilaisin ikärajoin, jotka perustuvat usein sukupuolittuneille ja normatiivisille käsityksille nuorille haitallisesta toiminnasta sekä toimintaan kohdistuvista riskeistä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Tinderin käyttö nivoutuu osaksi nuorten naisten aikuistumisprosesseja. Näitä prosesseja tarkastellaan suhteessa nuorten toimijuutta vahvistaviin ja rajoittaviin tekijöihin, kuten iän ja sukupuolen konstruktioihin. Aineiston analysoinnin avulla selvitetään, millä tavoin nuoret naiset kerryttävät sosiaalista pääomaa sovelluksen fasilitoimassa sosiaalisessa arjessa, sekä miten julkinen ja yksityinen toiminta limittyvät osaksi heidän itse- ja vertaissosialisaatioprosessejaan. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä 18–21-vuotiaan nuoren naisen teemahaastattelusta, jotka on toteutettu kevään 2018 aikana. Kaikki haastateltavat ovat kirjautuneet alle 18-vuotiailta nuorilta kiellettyyn Tinderiin alaikäisinä ja käyttäneet sovellusta myös ollessaan täysi-ikäisiä. Haastateltavien rekrytoinnissa hyödynnettiin Tinder-sovellusta, jonne luotiin tätä työtä varten erillinen tutkimusprofiili. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina nuorten anonymiteetin suojelemiseksi. Aineiston luokittelussa ja analysoinnissa on käytetty sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston analysointiprosessi on linkittynyt kiinteästi teoreettisen viitekehyksen muotoutumiseen ja tuottanut havaintoja, joita työssä peilataan sosiologiseen, nuorisotutkimukselliseen ja sosiaalipsykologiseen tutkimuskirjallisuuteen. Aineistoa tarkastellaan haastateltavien tuottamina esityksinä ja tulkintoina menneestä toiminnasta. Aiempien tutkimusten mukaan etenkin alaikäisten nuorten naisten seksuaaliseen toimijuuteen kohdistuu ulkoapäin rajoittavia normatiivisia odotuksia. Tässä tutkimuksessa Tinderiä tarkastellaan digitaalisena sosiaalisena maailmana, joka heijastelee sukupuolittuneita sosiokulttuurisia normeja. Samalla se kuitenkin tarjoaa kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta irrotetun toimintakontekstin, joka tuo nuorille naisille yksityisyyttä harjoitella deittailua. Yksityisyys vahvistaa nuorten toimijuutta, sillä he voivat tutustua omaan seksuaalisuuteensa ja lähestyä kiinnostavia ihmisiä sosiaalisten verkostojensa ulkopuolelta ja seksuaalista mainettaan uhkaamatta. Sovelluskonteksti vahvistaa nuorten naisten toimijuutta myös siten, että he voivat säätää hakukriteereitään, käyttää sosiaalisen median alustoja tiedonetsintätyökaluina, arvioida toisten käyttäjien luotettavuutta jo viestittelyvaiheessa sekä halutessaan poistaa epäilyttäviksi koetut kumppanit kontakteista. Tämän tutkimuksen perusteella Tinderin käyttö on keskeisessä roolissa nuorten naisten sosiaalisessa arjessa. Sovelluksen yksityinen käyttö nivoutuu kiinteästi osaksi nuorten naisten keskinäisiä ystävyyssuhteita, joiden puitteissa he reflektoivat toimintaansa, odotuksiaan, motiivejaan, arvojaan ja preferenssejään kollektiivisesti. Ystävyyssuhteet toimivat myös tukiverkkona nuorten pyrkiessä suunnistamaan anonyymissä online-ympäristössä tavoitteellisesti ja riskejä välttäen. Yhdessä oppiminen, vastavuoroinen jakaminen ja kokemusten kollektiivinen reflektointi toimivat prosesseina, jotka sosiaalistavat nuoria vertaisryhmässään jaettuihin normeihin ja muodostavat nuorille kollektiivisesti jaettua sosiaalista pääomaa. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten Tinderin käyttö näyttäytyy tämän tutkimuksen perusteella kollektiivisena projektina, jossa nuoret naiset pyrkivät tukemaan ja suojelemaan toisiaan toimiessaan anonyymissä online-ympäristössä riskien ja luottamuksen välisellä jatkumolla.