Browsing by Subject "tyyli"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielman lähtökohtana on sen aineisto, Alkon vuoden 2014 televisiomainos ja -verkkovideokampanja. Kampanjassa on aistittavissa keskiluokkaisen habituksen ja tyylin läsnäolo. Kampanjan oletetun luokkasidonnaisuuden takia tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu sosiologi Pierre Bourdieun makuun perustuva yhteiskuntaluokkateoria. Tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisista osista kampanjan oletettu keskiluokkaisuus koostuu? Miksi monopolia on puolustettu keskiluokkaisen tyylin keinoin? Minkälaista hallintaa keskiluokkaisen habituksen avulla toteutetaan? Tutkielman metodi on sosiosemioottinen representaatioiden analyysi. Metodin avulla paikannetaan ja analysoidaan aineiston osien ja kokonaisuuksien kulttuurisia merkityksiä. Sosiosemiotiikka ymmärtää merkit ja merkityskokonaisuudet semioottisina resursseina, jotka saavat merkityksensä siitä sosiokulttuurisesta taustasta, jossa ne on tuotettu. Sosiosemioottisessa merkityksen tuotannossa tärkeässä osassa ovat ne kontekstit, joihin merkit liittyvät. Tutkimuksen työkaluina toimivat aineistoon liittyvät kontekstit: suomalainen uuden keskiluokan tutkimus, aineiston tuottajien kontekstointihaastattelut sekä yhteiskuntahistoriallinen alkoholipoliittinen narratiivi. Viimeksi mainittu narratiivi perustuu yhteiskuntahistorioitsija Hanna Kuusen esitykseen, jossa Suomen alkoholipolitiikan liberalisoitumista on ohjannut filosofi Michel Foucault’n teoretisoima liberaali hallintalogiikka. Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät uuden keskiluokan habituksen ilmenemiseen aineistossa. Kampanjan tyyli koostuu lukuisista vapauden ja kontrollin osista, jolloin tyylin yhteisvaikutelma on ambivalentti. Tyyli on kommunikoitu epäsuorasti, ja sen funktio on vedota kampanjan kohderyhmään. Kampanjan argumentointi koostuu arvoista, jotka voi jakaa vapauden ja kontrollin kategorioihin. Vapautta ilmaisevat valinnanvapaus, palvelu, ekologisuus ja solidaarisuus. Kontrollia ilmaisevat sosiaalinen kontrolli, turvallisuus ja kontrolli maun avulla. Aineiston edustama vapaus on positiivista vapauutta erotuksena talousliberalismin negatiiviseen vapauteen. Kaikki aineiston kommunikoimat arvot liittyvät uuden keskiluokan habituksen vapaus-kontrolli-ulottuvuuteen. Maun avulla toteutettu kontrolli on tutkielman tärkein yksittäinen tulos. Se paljastaa aineistosta vaikuttamismekanismin, joka ei perustu rationaaliseen suoraan argumentaatioon. Tutkimuksen tärkein oivallus on teoreettinen. Bourdieun habituksen käsitteen ja Foucault’n identiteetin käsitteen välisen yhteyden osoittaminen tuottaa mielekkään tulkinnan aineistosta. Tutkielma osoittaa, että Alkon kampanja on rakennettu palvelemaan uuden keskiluokan habitusta. Alkon monopoliasema tarjoaa positiivista vapautta ja kulttuurisia resursseja uuden keskiluokan käyttöön. Kulttuuriset resurssit mahdollistavat pääomien kartuttamisen ja luokkaposition parantamisen. Habituksen palvelemisen lisäksi kampanja asettaa myös määritelmän oikeanlaisesta luokkaperformanssista – laadullinen suhde alkoholiin parantaa luokkapositiota, mutta määrällinen suhde heikentää sitä. Kampanjan kuvaama habitus ja sen määrittämä oikea luokkaperformanssi ovat Alkon kannalta ihanteellisia, koska ne ovat suopeita Alkon monopolia kohtaan.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten nuorten miesten tapaa navigoida death metal -musiikin luomisprosesseja ja musiikin ympärille muodostuvaa alakulttuuriryhmittymää tai skeneä. Tutkielmaa varten on suoritettu kolmen kuukauden mittainen etnografinen kenttätyöjakso Etelä-Suomessa kevät-kesällä 2023. Tutkimusaineisto koostuu pääasiallisesti osallistuvan havainnoin avulla kerätyistä kenttämuistiinpanoista. Tutkielmassa hyödynnetään myös death metal -musiikkiin sidotun visuaalisen materiaalin, kuten levynkansien ja valokuvien, aineistoanalyysia. Death metal on metallimusiikin alagenre, jonka historia ulottuu 1980-luvun loppupuolelle. Death metallille ovat ominaisia murisevat vokaalit, meluisat ja äärisäröiset kitara- ja bassoesitykset. Death metal -rumpalit soittavat usein fyysisesti vaativia nopeita osuuksia. Tempo, tahti- ja sävellaji saattavat muuttua nopeasti. Death metal -sanoitusten teemoja ovat mm. kuolema, väkivalta, poliittinen konflikti, uskonto, yhteiskunnan ongelmat ja okkultismi. Genren sisällä on myös jaotteluja erinäisiin death metallin alagenreihin. Keskeiset tutkimuskysymykseni ovat; miten death metal -skeneä luodaan ja uusinnetaan niin fyysisenä paikkana kuin tyylillisenä tilana, kuinka autenttisuutta hahmotetaan, kuinka nuoret muodostavat eroja eri alakulttuurikategorioiden tai skenejen välillä, ja kuinka eri skenejä navigoidaan? Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen kannalta keskeisiä teoreetikoita ovat alakulttuuriteoreetikot Dick Hebdige, Tony Jefferson ja Stuart Hall sekä skenetutkimusta edustava etnomusikologi Kevin Fellezs. Tutkielmassani death metal hahmotetaan alakulttuurina suhteessa valtavirtakulttuuriin. Death metal -toiminnan pääasiallinen miljöö on death metal -skene. Lisäksi sovellan myös kulttuurintutkijoiden Lawrence Grossbergin ja Simon Frithin teorioita aitouden kokemusten merkityksestä musiikissa. Hahmotan skenen ja tyylien navigointia antropologi Laura Bearin navigointi-teoriaa soveltaen. Tutkielmassani argumentoidaan, että death metal -yhtyeissä soittavat nuoret omaksuvat genren tyylillisiä aspekteja taidokkaasti. Erityistä painotusta on aitouden kokemuksessa. Death metallin soittaminen on nuorille merkityksellinen harrastus. He voivat omaksua monia eri rooleja ollessaan aktiivisia toimijoita death metal -skenessä. Sama henkilö voi esimerkiksi soittaa useassa eri yhtyeessä, tehdä kuvataidetta ja nauhoittaa musiikkia. Tutkielma tuo esiin erinäisiä huomioita death metal -tyylin muodostamisesta ja nuorten tavasta navigoida myös erilaisten ala- ja valtakulttuurityylien välillä. Death metal -skenen ja erilaisten tyylien navigointi voi antaa positiivisia kokemuksia haasteiden hallitsemisesta ja yhteisöön kuulumisesta. Argumentoin myös, että death metal -skene voi toimia paikkana, jossa haastetaan valtakulttuurin ja sen arvoja. Tämä pitää sisällään mm. sopivuuden, siisteyden ja luonnollisiksi koettujen sukupuoliroolien tai -ominaisuuksien haastamista. Hahmotan death metal -skenen monisukupolvisena ja pitävän sisällään myös erilaisia pienempiä ryhmittymiä, jotka ovat paikkasidottuja. Laajempi kansainvälinen death metal -skene voidaan vuorostaan hahmottaa kuviteltuna yhteisönä Benedict Andersoniin viitaten. Nuoret luovat yhteyden tämän kuvitellun yhteisön historiaan ja myös tarkemmin suomalaisen death metal -skenen historiaan. Tämä voidaan nähdä myös historian navigointina.
Now showing items 1-2 of 2