Browsing by Subject "uhan kokemus"

Tutkielman tavoitteena on selventää koronapandemiasta aiheutuneen uhan kokemuksen ja hallituksen koronatoimiin luottamisen välistä dynamiikkaa Suomessa ja Italiassa. Aiempaan yhteiskunnallisten uhkien ja poliittisen luottamuksen väliseen tutkimukseen perustuen tutkielmassa oletetaan koronasta aiheutuneen uhan kokemuksen johtavan voimakkaampaan hallituksen koronatoimiin kohdistettuun luottamukseen. Lisäksi tutkielmassa oletetaan, eritoten integroidun uhkateorian ja sosiaalisen identiteetin näkökulman oletuksiin nojaten, uhan kokemuksen olevan yhteydessä myös voimakkaampaan kansalliseen samastumiseen, jonka puolestaan oletetaan johtavan suurempaan poliittiseen luottamukseen. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan sitä, vaikuttaako poliittinen orientaatio muokkaavasti edellä kuvattuihin yhteyksiin. Oletettuihin yhteyksiin perustuen muodostettiin kaksi mallia: mediaatiomalli ja moderoitu mediaatiomalli. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu alkuvuodesta 2020 Suomessa ja Italiassa kerätystä kyselytutkimusaineistosta. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan regressioanalyysin sekä regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin keinoin, joka mahdollistaa mediaation ja moderaation samanaikaisen tarkastelun. Lisäksi muuttujien muodostamiseen ja deskriptiiviseen tarkasteluun käytettiin korrelaatioanalyysiä. Analyysit tehtiin maittain. Hypoteesien toteutumisessa oli merkittäviä maakohtaisia eroja, asetettujen hypoteesien saadessa tukea Italian aineistossa, kun taas Suomen aineistossa hypoteesit eivät saaneet lainkaan tukea. Italian aineistossa uhan kokemus oli yhteydessä sekä korkeampaan poliittiseen luottamukseen että voimakkaampaan kansalliseen samastumiseen, joka puolestaan oli yhteydessä korkeampaan poliittiseen luottamukseen. Poliittinen orientaatio puolestaan vaikutti Italiassa muokkaavasti uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen väliseen suoraan yhteyteen. Tarkasteltaessa yhteyksiä poliittisen orientaation eri tasoilla Italian aineistossa sekä suora että kansallisen identiteetin välittämä epäsuora yhteys toteutui poliittisen orientaation saadessa vasemmistoon tai poliittisesti keskelle sijoittumiseen viittaavia arvoja. Suomen aineistossa ei havaittu tältä osin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Vaikka tutkielma koskettaa vain pientä hetkeä jo pitkään jatkuneessa kamppailussa koronavirusta vastaan, se kohdistuu hyvin kriittiseen ajankohtaan; ensimmäisen koronakevään alkuun, jolloin uhan kokemus ja tarve poliittiselle luottamukselle olivat korkeimmillaan. Aiemmassa uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen välisen yhteyden tutkimuksessa on saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia. Kansallisen identiteetin välittävän vaikutuksen tutkiminen lisää ymmärrystä uhan kokemuksen ja poliittisen luottamuksen välisestä monimutkaisesta ja tärkeästä dynamiikasta. Lisäksi poliittisen orientaation muokkaavan vaikutuksen tutkiminen lisää tietoa siitä, miten voitaisiin mahdollisesti saavuttaa laajempaa kansallista solidaarisuutta ja koheesiota yhteisiä ponnistuksia vaativien uhkien edessä.