Browsing by Subject "uhkakuva"

Tutkimus käsittelee Espanjan sisällissodan (1936–1939) sekä Syyrian ja Irakin konfliktin (2011-) osapuoliksi vapaaehtoisesti värväytyneitä suomalaisia. Tutkimus tarkastelee Suomen valtiollisten instituutioiden, viranomaisten ja median suhtautumista ilman valtiollista tukea värväytyneisiin vapaaehtoisiin ja heidän toimiinsa niin sanotun turvallistamiskeskustelun näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusaineiston muodostavat 1930-luvun Espanjan sisällissotaa sekä 2010-luvun Syyrian sotaa käsittelevät virallisdokumentit, arkistolähteet ja media-aineistot. Kyseiset konfliktit on valittu tutkimuksen kohteeksi, sillä ne ovat saaneet osakseen poikkeuksellisen suurta kansainvälistä huomiota ja mobilisoineet ennennäkemättömän määrän vapaaehtoisia värväytyneitä. Turvallistaminen on prosessi, jossa jokin asia esitetään välittömiä, uhkaavuutensa vuoksi poikkeuksellisia, toimenpiteitä vaativana. Kyseessä on kielellisesti rakennettu ilmiö, jossa jostakin yksittäisestä asiasta rakennetaan turvallisuusuhka. Uhkakuvia luovat yleensä valtiolliset toimijat, mutta turvallistaminen tapahtuu vasta kun laajempi yleisö hyväksyy uhan todelliseksi ja legitimoi poikkeuksellisten toimenpiteiden käytön. Molempien tarkasteltujen konfliktien kontekstissa suomalaisia vapaaehtoisia on turvallistettu, mutta turvallistamisen tavat ovat vaihdelleet konfliktien välillä. Viranomaisilla ja medialla on ollut keskeinen rooli turvallistamiskeskustelun ylläpitämisessä sekä uhkakuvien määrittämisessä. Media on tukenut molempien konfliktien kontekstissa viranomaisten viestintää. Tämän lisäksi sanomataloilla ja yksittäisillä toimittajilla on ollut keskeinen vaikutus siihen, millä tavoin suomalaista värväysilmiötä on kuvitettu ja sanoitettu laajemmalle yleisölle. Molempien konfliktien tapauksessa perimmäiset uhkakuvat ovat liittyneet yhteiskuntarauhan särkymiseen: Espanjan kontekstissa vapaaehtoisiin liitetyt uhkakuvat ovat liittyneet yhteiskunnan sisäiseen ideologiseen ja poliittiseen kahtiajakoon, sekä kansainvälisten levottomuuksien ja Suomen suvereniteettia uhkaavan sodan puhkeamiseen. Vapaaehtoisesti värväytyneet ovat täten näyttäytyneet vastapuolen silmissä uhkaavina jo ennen Espanjan sisällissodan puhkeamista. Vierastaistelijoiden kontekstissa uhkakuvat ovat keskittyneet yhteiskunnalliseen polarisaatiokehitykseen, radikalisoitumiseen sekä terroristisissa tarkoituksissa tehtyihin iskuihin. Aineistossa Suomi on sisäisesti yhtenäinen yhteiskunta, jonka arvoja ja turvallisuutta radikalisoitunut, muusta yhteiskunnasta erillinen, vierastaistelijoiden ryhmittymä uhkaa.