Browsing by Subject "unelmat"

Tutkimus tarkasteli nuorten tanssijoiden arvoja ja unelmia kuuden alle 30-vuotiaan tanssijan ja tanssinopiskelijan teemahaastattelujen ja kvantitatiivisen arvomittauksen avulla. Tanssijoiden arvoista ei ole aikaisempaa tutkimusta, joten tutkimus täyttää aukon kirjallisuudessa. Tanssija on ammattina lähellä taiteilijaa, mutta myös huippu-urheilijaa. Knafo js Sagiv (2004) saivat tutkimuksessaan tukea hypoteesille että taiteilijat ovat arvoiltaan itseohjautuvia ja universalistisia. Kun huippu-urheilu on jo määritelmän mukaan suoriutumista, voi olettaa, että urheilijoiden arvoissa korostuu suoriutuminen. Tutkimuskysymykset koskivat paitsi sitä, mitä arvoja nuorilla tanssijoilla on, myös sitä, kuinka arvot ovat vaikuttaneet tanssijan uran valintaan, kuinka arvot heijastuvat haastatteluissa, kuinka tanssi heijastaa arvoja sekä mitä ja minkälaisia unelmia nuorilla tanssijoilla on. Tanssin tiedotuskeskuksen, Teatterikorkeakoulun ja tanssiteatterien kautta tavoitettiin haastateltaviksi kuusi alle 30-vuotiasta naispuolista tanssijaa ja tanssinopiskelijaa. Tutkimuskysymyksiä kartoitettiin puolistrukturoidussa teemahaastattelussa., jossa kysyttiin ensin tanssijoiden taustaa, sitten unelmia, arvoja, tulevaisuudenodotuksia, työssäkäyntiä, liikkumista yleensä tanssissa ja liikettä musiikkiin, tanssin yhteyttä elämän tarkoitukseen, tanssimaailmaa, tanssin tasoa ja roolien saantia. Lopuksi tutkittavat täyttivät Schwartzin arvokyselyn suomalaisen version (Pohjanheimo 1997), jossa oli 72 osiota. Teemahaastatteluissa nuoret tanssijat määrittelivät keskeisiksi arvoikseen tyypillisesti inhimillisyyden ja ihmisläheisyyden. Pipsa Niemisen mukaan (1998) on neljä syytä harrastaa tanssia: itseilmaisu, sosiaaliset kontaktit, kehon kiinteys ja hyvinvointi ja saavutus/ esiintyminen. Haastateltavani korostivat sisäistä halua, kehon ja liikkumisen tarvetta, he tanssivat onnellisuuden ja elämänilon takia ja itseilmaisun takia. Korostui se seikka ettei kukaan valitse tätä uraa rahan takia. Tanssijoiden arvohierarkiassa ensimmäisenä oli hyväntahtoisuus ja toisena itseohjautuvuus, kolmantena universalismi. Kun tanssijoiden arvoja verrattiin samanikäisiin suomalaisiin naisiin yleensä Puohiniemen (2006) tutkimuksen mukaan, tanssin harrastajille itseohjautuvuus, virikkeisyys ja suoriutuminen olivat paljon tärkeämpiä kuin nuorille suomalaisnaisille keskimäärin. Vähemmän tärkeitä taas olivat yhdenmukaisuus ja turvallisuus, mikä vastaa Knafon ja Sagivin (2004) havaintoja. Unelmia oli pysyä terveenä ja kehollisesti hyvässä kunnossa, saada töitä, perhe ja jopa talo, matkustelu.