Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "unettomuusoireet"

Sort by: Order: Results:

  • Pönni, Paula (2024)
    Unella on tärkeä merkitys hyvinvoinnin kannalta, ja eri stressitekijät voivat heijastua siihen esimerkiksi unettomuutena. Satunnaiset unettomuusoireet ovat lisääntyneet Suomessa etenkin työikäisillä viime vuosikymmeninä. Epidemiologissa tutkimuksissa on tutkittu taloudellisten tekijöiden, kuten matalien tulojen ja taloudellisten vaikeuksien, yhteyttä unettomuusoireisiin. Varallisuuden yhteydestä unettomuusoireisiin ei kuitenkaan vielä tiedetä tarpeeksi. Lisäksi tutkimuksissa ei usein ole huomioitu perherakennetta, vaikka toimeentulovaikeudet ovat koko väestöön verrattuna yleisempiä etenkin yksinhuoltajaperheissä. Tulokset perherakenteen yhteydestä unettomuusoireisiin eivät ole myöskään olleet johdonmukaisia tutkimusten välillä. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan siten kotitalouden taloudellisen tilanteen sekä perherakenteen yhteyttä unettomuusoireisiin. Tutkielman aineistona toimi Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen vuoden 2017 kyselyaineisto alle 40-vuotiaista nuorista ja varhaiskeski-ikäisistä kunta-alan työntekijöistä (n=4876 vastaajaa), joista enemmistö (80 %) oli naisia. Tutkielman selittävinä tekijöinä olivat tulot, varallisuus, taloudelliset vaikeudet sekä perherakenne. Selitettävänä tekijänä olivat unettomuusoireet, joita 31,2 % vastaajista raportoi toistuvasti. Taustamuuttujina huomioitiin ikä, sukupuoli, ulkomaalaistaustaisuus, koulutus, pääasiallinen toiminta, vuorotyö, työn fyysinen- ja henkinen kuormittavuus, koettu terveydentila sekä painoindeksi. Tutkielman tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Matalat tulot, matalin varallisuus ja usein koetut taloudelliset vaikeudet olivat kaikki yhteydessä toistuviin unettomuusoireisiin ikä- ja sukupuolivakioiduissa logistisissa regressioanalyyseissa. Varallisuuden yhteys kuitenkin hävisi, kun se vakioitiin muilla taustamuuttujilla. Tulojen yhteys unettomuusoireisiin säilyi, kun se vakioitiin taustamuuttujilla, varallisuudella ja taloudellisilla vaikeuksilla, mutta yhteys laimeni, kun se vakioitiin perherakenteella. Tällöin tilastollisesti merkitsevä yhteys säilyi enää toiseksi alimmassa tulokvartiilissa. Usein koetut taloudelliset vaikeudet säilyttivät yhteytensä toistuviin unettomuusoireisiin kaikissa analyyseissa. Tutkielmassa havaittiin lisäksi, että lapsiperheillä ja yksinhuoltajilla oli suurempi todennäköisyys unettomuusoireisiin aikuisperheisiin verrattuna. Tutkielman tulokset osoittavat, että etenkin taloudelliset vaikeudet linkittyvät unettomuusoireisiin alle 40-vuotiailla kunta-alan työntekijöillä. Poliittisessa päätöksenteossa olisi sen vuoksi hyvä arvioida toimeentuloon liittyvien päätösten kokonaisvaltaiset vaikutukset yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin. Koska unettomuusoireet vaikuttaisivat tutkimuksen perusteella olevan yksinhuoltajilla ja lapsiperheillä yleisempiä, jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia esimerkiksi lapsiperheiden tyytyväisyyttä uneen.