Browsing by Subject "uudistukset"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2013)Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia siviilikriisinhallintaa palestiinalaisalueilla. Selvityksen kohteena oli erityisesti selvittää suomalaisten EUPOL COPPS -missiossa työskennelleiden asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallintamission merkityksestä, kehitettävistä osa-alueista sekä vaikuttavuuden arvioinnista, ja verrata näitä näkemyksiä kansainvälisten järjestöjen raportteihin samoista aiheista. Tutkimuksen aineistona on EUPOL COPPS –missiossa työskennelleiden suomalaisten poliisi-, vankeinhoidon- ja turvallisuusasiantuntijoiden haastattelut sekä palestiinalaisalueiden turvallisuussektorireformia ja mission toimintaa käsittelevät kansainvälisten järjestöjen raportit. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineistonanalyysimetodina käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Analyysi jakautuu kolmeen osaan. Ensin käsitellään poliisireformin merkitystä yleisellä tasolla ja mitä annettavaa suomalaisilla asiantuntijoilla on kriisialueilla. Toiseksi käsitellään EUPOL COPPS –mission kehitettäviä osa-alueita ja vahvuuksia. Lopuksi tarkastellaan suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnista. Tulosten mukaan poliisi- ja turvallisuussektorireformi vaatii vielä kehittämistä toimiakseen rakenteellisena transformaationa konfliktissa. Haastateltavien näkemysten mukaan suomalaisilla asiantuntijoilla on osaamista ja asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää. EUPOL COPPS -missiossa on kuitenkin suuria kehittämistä vaativia osa-alueita ja raporttien mukaan mm. poliittinen ympäristö tulisi ottaa paremmin huomioon siviilikriisinhallinnassa.
-
(2011)Tässä Pro gradussa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Madridin Complutense -yliopiston opiskelija-aktiivien kirjoituksia yliopistouudistuksista vuosina 2008-2009. Työssä tutkitaan, miten opiskelijat oikeuttavat mielipiteitään uudistuksista, mihin oikeuttamisen maailmoihin puheet sijoittuvat ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä maiden oikeutuspuheiden välillä esiintyy. Maailmoja tunnistamalla ja vertailemalla muodostetaan kuva kiistan tärkeimmistä kysymyksistä maiden opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimustyö tehtiin Boltanskin ja Thövenotn oikeuttamisteoriaan pohjautuvalla julkisen oikeuttamiSen analyysi -työkalulla (JOA). JOA:n avulla voidaan erotella toisistaan teoriassa esiintyvät seitsemän eri oikeuttamisen maailmaa sekä tutkia maailmojen välisiä oikeutusyhdistelmiä. Analyysin pääpaino on laadullisessa aineiston erittelyssä, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia tulkintoja. Tulosten perusteella kansalaisuuden maailma hallitsee oikeuttamispuheita kummassakin maassa. Suomalaiset vetoavat kansalaisuuden maailmassa enemmän päätöksenteon demokratia-argumentointiin, espanjalaisopiskelijat luottavat ennen kaikkea tasa-arvoisuuteen pohjautuvaan argumentaatioon. Lisäksi espanjalaiset kokevat vastustajien määrän korostamisen riittävän oikeutukseksi sinänsä. Yhtäläistä keskustelussa ovat myös vastakkainasettelut ja yhdistelmät kansalaisuuden, teollisuuden ja markkinoiden maailmojen kesken. Tyypillisimmin markkinoiden ja teollisuuden arvot tuomitaan kansalaisuudesta käsin. Maiden argumentointi eroaa siinä, että Suomen opiskelijat vetoavat painokkaammin inspiraation ja kodin maailmojen arvoihin. Vain Espanjassa käydään sen sijaan keskustelua väkivallasta. Maiden opiskelijaliikkeille on yhtenäistä se, että yliopistouudistusten vastaiset puheet kiinnittyvät selkeästi perusteellisempaan yhteiskunnalliseen kritiikkiin. Argumentointitavoissa on merkkejä eurooppalaisille uusliikkeille tyypillisestä yhteiskuntakritiikistä, jota nimitetään talouden ylivallan vastustamiseksi. Opiskelijaliikkeet kiinnittyvät uusliikkeisiin myös siten, että ne arvostavat suoraa ja keskustelevaa demokratiaa.
-
(2012)Social- och hälsovårdssektorn i Finland står inför stora utmaningar i och med en åldrande befolkning, som på sikt leder till ett minskat beskattningsunderlag. Det råder därmed stor press på att effektivera serviceproduktionen inom sektorn och inom ramen för kommun- och servicestrukturreformen sker för tillfället flera reformprocesser. Syftet med denna studie är undersöka vilka institutionella faktorer som har påverkat valet och implementeringen av samarbetsmodell inom Kust-Österbottens samkommun för social- och primärhälsovård (K5). Som teoretisk utgångspunkt används Brunsson och Olsens (1990) perspektiv på administrativa organisationsreformer, enligt vilket aktörens handlingsutrymme begränsas av institutionella faktorer, som definierar vad som är legitim och acceptabel verksamhet för organisationen. Brunsson och Olsens teori kompletterar den rationellt-instrumentella teorin och i studien kartläggs vilken logik reformprocessen följer. Datainsamlingen gjordes i två delar, dels med en elektronisk frågeundersökning till samkommunens politiska ledning, dels genom tio halvstrukturerade tema-intervjuer med nyckelpersoner. Studien består av två delar; den första fokuserar på vilka faktorer som påverkade valet av samarbetsområde och –modell. Den andra delen fokuserar på hur de som skall reformeras uppfattar implementeringsprocessen i samkommunen. Studiens resultat tyder på att den administrativa reformprocessen inom K5 påverkats av både rationellt-instrumentella och institutionella faktorer. Vidare pekar resultaten på att reformer som motiveras med rationella argument kan vara lättare att omfatta, men att de också kan belastas av otydliga mål. Detta lämnar rum för den som skall implementera reformen att tolka reformens innehåll. Detta överensstämmer med tidigare forskning. Studien bidrar till den aktuella samhällsdiskussionen om kommunstrukturreformen, eftersom den lyfter upp faktorer som kan påverka reformprocesser. Studien visar att administrativa reformer kan få helt andra konsekvenser än dem man ursprungligen tänkt sig, fastän det övergripande målet upplevs vara rationellt och logiskt. Utmaningarna beror på att de faktorer som påverkar processen växlar under processens gång.
-
(2012)Tutkielman taustalla on Venäjän uusin vuoden 2010 sotilasdoktriini. Työn tavoite oli löytää Grounded Theory -menetelmällä toimintaolettamuksia valitusta aineistosta. Venäjä on valtiojohtoinen maa, jossa muutokset toteutetaan valtiojohtoisesti. Näin ollen muissa maissa merkityksettömänä pidettävät asiakirjat todella vaikuttavat Venäläiseen politiikan tekoon. Juuri tämä olemme voineet huomata tutkimuksen kuluessa. GT-metodia käytettäessä saimme kaivettua esiin doktriinista toimintaolettamuksia ja olettamuksia siitä, kuinka maan ympäristö toimii. Päädyttiin tarkastelemaan maailman ja lähialueen turvallisuusarkkitehtuuria, modernin sodan muutosta, sosioekonomisten aspektien vaikutusta sotaan, varustelun ja rahoituksen dynamiikkaa sekä tieteen, innovaatioiden ja investointien näkökulmia. Havaitsimme, että Venäjä on lähtenyt harjoittamaan uutta valtapolitiikkaa. Se on valinnut kumppaneikseen ennen kaikkea Aasian maita sekä perinteiset IVY-maat. Lännen kanssa tehtävä yhteistyö on ennen kaikkea hyöty-yhteistyötä, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea saada houkuteltua maahan investointeja sekä teknologista osaamista. Lisäksi havaitsimme Venäjän siirtyneen katsomaan nykysodan muutosta yhtenevästi lännen kanssa, ja alkavan hiljalleen muuttaa omaakin armeijaorganisaatiotaan länsimaisia linjoja mukaillen. Lännen kanssa on myös lähdetty taistelemaan terrorismia vastaan ideologisesti sekä fyysisesti. Erona länteen kuitenkin pysyy ydinaseen painotus puolustuksessa sekä suuri maavoimajoukko, joka supistamisesta huolimatta pysyy suurena. Sosiaaliset näkökulmat tulivat esiin erityisesti koulutuksen näkökulmasta, sillä huipputeknologian tuottaminen lähes 100 % omavaraisesti vaatii valtavaa älyllistä potentiaalia. Tässä suhteessa maalla on vielä töitä. Investointien osalta ongelmaksi nousee vieläkin epähoukutteleva sijoitusilmasto. Talous on raaka-ainetuotannon myötä vahvistunut, joka on vakauttanut valtiota ja mahdollistanut puolustusteollisuuteen sekä aseostoihin panostamisen. Suunnitellut noudattavat doktriinissa asetettuja tavoitteita, mutta puolustusteknologinen kompleksi ei ole aina pystynyt tuottamaan tarvittavia laitteita. Näin ollen aseita on ostettu myös ulkomailta. Osa rahoituksesta tähän tulee kuitenkin omasta asemyynnistä lähinnä maihin, joihin Nato-maat eivät myy aseita. Uusi ja mielenkiintoisin aspekti doktriinissa oli informaatiosota, josta aiemman doktriinit eivät ole maininneet. Informaatiosotaa käydäkseen Venäjän on kuitenkin oltava informaatioyhteiskunta. Vaikka informaatioyhteiskunnan kehitys on vielä kesken, on Venäjä onnistunut erinomaisesti implementoimaan kansansa keskuuteen uusimman elektroniikan käyttöhalun ja -taidon. Yllättävää kyllä kansa ehti ennen armeijaa, ja armeijaorganisaation informaatiotekninen laitteisto ei ole vielä saavuttanut toivottavaa tasoa, joka näkyi esimerkiksi Georgian sodassa.
Now showing items 1-4 of 4