Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uusi työ"

Sort by: Order: Results:

  • Kesänen, Riina (2019)
    Tutkielmani aiheena on ruokalähettien työtaiteluun liittyvä Foodora vastuuseen -kampanja, joka toimii monella eri tasolla, merkittävimmin kuitenkin internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tutkimuskysymykseni on, millaisia vaikuttamisen keinoja Foodora vastuuseen -kampanja toiminnassaan käyttää. Näiden keinojen kautta tarkastelen kampanjaa verkostoituneena yhteiskunnallisena liikkeenä, ja pohdin myös hieman sitä, mikä kampanjan yhteiskunnallinen merkitys on. Tutkimukseni liittyy niin kutsutun uuden työn kontekstiin, jolla tarkoitetaan työelämässä tapahtunutta muutosta, jossa esimerkiksi tuloerot työntekijöiden välillä ovat kasvaneet ja monet työmuodot ovat hävinneet. Tässä tutkielmassa uusi työ esiintyy alustatalouden palvelutyön muodossa. Alustatalous on 2000-luvulla yleistynyt työelämän ilmiö, jossa internetpohjaisten sovellusten kautta tehtävä työ hämärtää työntekijän ja yrittäjän sekä ammattilaisen ja harrastajan välisiä rajoja. Näitä aiheita on viime vuosina käsitelty paitsi mediassa myös esimerkiksi eduskunnassa, ja kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt etenkin Manuel Castellsin teoriaa verkostoituneista yhteiskunnallisista liikkeistä, jota täydennän esimerkiksi verkkoaktivismin ja verkostoituneen julkisen kehän teorioilla. Valitsin Castellsin, sillä hän käsittelee verkostoituneita yhteiskunnallisia liikkeitä laajasti huomioiden sen syyt, toimintatapojen ja välineiden erityisyyden sekä yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Castells käsittelee myös internetiä välineenä syväluotaavasti keskittyen ennen kaikkea sen vaikutuksiin yhteiskunnan verkostoissa. Tein tutkimukseni tapaustutkimuksen poikkileikkauksena tietystä ajanjaksosta Foodora vastuuseen -kampanjan toiminnassa. Valitsin tutkittavaksi ajanjaksoksi puoli vuotta alkaen kampanjan julkisesta aloituksesta 6.9.2018 ja päättyen 28.2.2019. Tutkimusmenetelmänäni on netnografia, joka tarkoittaa etnografisen tutkimuksen tekemistä verkossa. Tutkimuksen aineiston muodostavat Foodora vastuuseen -kampanjan kotisivuilta ja sosiaalisen median alustoilta keräämäni kampanjan julkaisema materiaali. Lisäksi tein kaksi teemahaastattelua kahden Foodora vastuuseen -kampanjan aktiivin kanssa. Keskityn tutkimuksessani etenkin kuuteen tapaan, jolla Foodora vastuuseen -kampanja pyrkii vaikuttamaan. Ne ovat: suoraan kohdeyrityksiin kohdistettu toiminta, aihetunniste, blogi ja pidemmät Facebook-päivitykset, kuvat, videot ja animaatiot, sisällön uudelleenohjaus sekä yhteistyö ja verkostoituminen. Tutkimukseni keskeiset johtopäätökset ovat, että Foodora vastuuseen -kampanja on monella tavoin tyypillinen Castellsin kuvaaman kaltainen verkostoitunut yhteiskunnallinen liike. Keskeisiä vastaavuuksia ovat etenkin Foodora vastuuseen -kampanjan pyrkimys avoimuuteen, johtajattomuuteen, autonomia, tunteiden merkitys ja yhtäaikainen toiminta verkossa ja sen ulkopuolella sekä lokaalin ja globaalin yhdistyminen. Foodora vastuuseen -kampanjan aktiivit suunnittelevat jatkavansa lähettien asian ajamista itse kampanjan jälkeenkin, mikä osoittaa mielestäni sen, että kampanjan aktiivit eivät halua jättää lähettien asian ajamista vain yhteiskunnan instituutioiden varaan. Syitä tähän voivat olla uusi työ, joka voi vaatia uusia vaikuttamisen tapoja, ja internetin ja sosiaalisen median keskeisyys sekä kampanjan että sen kohdeyritysten toiminnassa.
  • Nybäck, Ella (2024)
    Tämä tutkielma käsittelee suomalaista työpolitiikkaa Orpon hallituksen ohjelman jälkeisten lakkojen ja keskustelun kontekstissa. Lakot jatkuivat pitkin kevättä, ilman myönnytyksiä hallitukselta. Hallitukseen kuuluvat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP. Puolueet sitoutuivat tähän hallitusohjelmaan, ja ovat suurimmassa vastuussa sen sisällöstä. Tutkielmassa analysoidaan hallituksen puolueiden vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmia. Tutkimuskysymykset ovat 1. millaisia diskursseja työstä ja työntekijöistä muodostuu eduskuntavaaliohjelmissa, 2. miten ne vertautuvat toisiinsa ja 3. miten nämä diskurssit ohjaavat ymmärrystä työllisyydestä. Tutkielma pohjautuu suomalaiseen ja kansainväliseen työn tutkimukseen, sekä etenkin uuden työn piirteisiin. Uusi työ on käsite, jolla viitataan laajoihin muutoksiin yhteiskunnassa, taloudellisissa rakenteissa, teknologiassa ja työn luonteessa. Tässä tutkielmassa keskitytään uuden työn piirteistä etenkin yksilöllistymiseen ja subjektivoitumiseen. Yksilöllistyminen määritetään kollektivististen työmarkkinajärjestelyiden vastakohtana ja korostettuna yksilön vastuuna. Subjektivoitumisella viitataan työntekijöiden tunteiden, ajatusten ja omistautuneisuuden sisällyttämiseen ja edellyttämiseen työssä. Analyysissa tutkitaan miten nämä piirteet esiintyvät, tai eivät esiinny aineistossa. Tutkielman menetelmänä toimii Norman Fairclough’n kriittinen diskurssianalyysi. Aineistoa analysoidaan tekstin, diskursiivisten käytäntöjen ja sosiaalisten käytäntöjen tasolla. Tuloksena eduskuntavaaliohjelmista rakennetaan kaksi laajempaa yleistä diskurssia. Ensimmäinen työn kannattavuuden diskurssi ilmenee eduskuntavaaliohjelmissa muun muassa painotuksissa kannustinloukkojen purkamiseen, verojen kevennyksiin ja tukien leikkaamiseen. Työn kannattavuuden lisääminen on keskeinen tapa ymmärtää työllisyys, ja sen kautta rakennetaan työntekijöiden ja työttömien identiteettejä. Toinen laajempi diskurssi on yrittäjyys. Tämä diskurssi ilmenee aineistossa yrittäjyydelle annettujen positiivisten merkitysten kautta, sekä ideologisena tukena työnantajille. Nämä laajemmat diskurssit määrittävät pitkälti ymmärrystä työstä näissä vaaliohjelmissa. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja ja ominaispiirteitä siinä, miten nämä diskurssit esiintyvät. Aineistosta löytyy myös vastakkaisia merkityksiä, etenkin yksi diskurssi perussuomalaisten ohjelmasta. Tämä diskurssi luo negatiivisempia merkityksiä yrityksistä, eikä sisälly kumpaankaan laajempaan diskurssiin. Tämä tutkimus osoittaa uuden työn piirteistä yksilöllistymisen ja subjektivoitumisen esiintyvän muodostetuissa diskursseissa hallituksen puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa. Vastakkaisia piirteitä esiintyy kuitenkin myös. Kaksi laajempaa muodostettua diskurssia ovatkin monien yhtäaikaisten diskurssien välisessä valta-asetelmassa keskeisessä asemassa. Tutkielmani sijoittuu laajempaan työn tutkimuksen keskusteluun työn murroksesta ja muutoksesta.