Browsing by Subject "uutiskehykset"

Tutkielma on aineistolähtöinen temaattinen sisällönanalyysi sikainfluenssaepidemian ja koronaviruspandemian uutisoinnista. Ensisijaisena tavoitteenani on selvittää millaisen todellisuuden representaation Helsingin Sanomien uutiskehykset ja uutisointi vallitsevasta koronavirusepidemiasta tuottivat. Tutkielman toinen tavoite on selvittää, oliko uutisointi edelliseen pandemiaan (sikainfluenssa) nähden erityisen poikkeavaa. Vastauksia tutkimuskysymyksiin hain tekemällä kehysanalyysin Helsingin Sanomien kotimaan verkkouutisista (1489 koronavirusepidemia uutista ja 323 sikainfluenssaepidemia uutista). Lisäksi selvitin keitä uutislähteet olivat, miten uutisointi rakentui ajallisesti sekä määrällisesti suhteessa epidemian vaiheisiin ja lopuksi tarkastelin näitä yhdessä uutiskehysten kanssa. Uutiskehyksiä on viisi: torjunta, kriisi, kulttuurinen muutos, mediailmiö ja moraalinen kysymys. Kehysanalyysin perusteella uutisoinnissa on huomattavissa näkökulmien kaventuminen. Kehykset kohdistavat, alleviivaavat, rajaavat ja poissulkevat näkökulmia, jolloin myös uutisoinnin ja uutiskehysten representoima todellisuus vinoutuu ja kaventuu. Näkökulmien kaventuminen on nähtävissä myös uutislähteiden kohdalla. Uutislähteiden analyysin perusteella voidaan todeta, että Helsingin Sanomien uutisissa esiintyy runsaasti eri uutislähteitä, mutta moniääninen keskustelu on hyvin rajallista. Suurin osa uutislähteistä kuuluu median ja yhteiskunnan kategorioihin, mutta kehysanalyysin perusteella Helsingin Sanomat näyttää asemoineen itsensä suurelta osalta terveysviranomaisten ja hallituksen tiedottajan rooliin. Helsingin Sanomien koronavirusepidemian uutisoinnin volyymi ja uutiskehysten esiintyminen eivät korreloi epidemian etenemisen kanssa. Koronavirusepidemian uutisoinnin uutiskehykset esiintyvät tietyin temaattisin eroin myös sikainfluenssauutisissa, joskin eroja kehysten esiintyvyydessä on. Epidemia esitetään sikainfluenssan kohdalla positiivisimmin termein kuin koronaviruksen kohdalla. Kaiken kaikkiaan sikainfluenssa uutisisista välittyy koronavirusuutisointia keveämpi ja huolettomampi tunnelma. Uutisoinnin erot selittynevät pääosin epidemiologisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä sekä mediaympäristön ja mediakonventioiden muutoksilla. Uutiskehysten representoima todellisuus koronavirusepidemiasta näyttäytyy tämän tutkielman perusteella ambivalenttina: toisaalta hallittavissa olevana ja toisaalta vaikutusvaltamme ulkopuolella olevana. Epidemia on yhtä aikaa ohimenevänä, mutta kuitenkin vaikutuksiltaan pysyvä. Todellisuus on yhtä aikaa apokalyptinen ja uhkaava, mutta samalla toiveikas ja positiivinen. Uutiskehysten, kehysten tematiikan ja uutisvolyymin kautta välittyvä kuva epidemiasta ei vastaa Suomen tartunta- ja kuolleisuuslukuja. Niin ikään vaikutelma ennennäkemättömästä ja kokemattomasta ilmiöstä ei ole täysin paikkansapitävä: koimme osittain saman jo sikainfluenssan kohdalla. Ennennäkemättömyys ja kokemattomuus liittyneekin ennen kaikkea uutiskehysten tapaan esittää koronavirusepidemia uutena mediavälitteisenä yhteiskunnallisena ilmiönä ja kulttuurisena muutoksena. Koronavirusepidemian uutisointi ei päälinjoiltaan juurikaan poikkea aiempien pandemioiden uutisoinnista, ainoastaan uutisvolyymi poikkeaa aiemmasta, sen sijaan kaikki muu uutisoinnissa esiintyvä on havaittu jo aiemmin.