Browsing by Subject "uutismedia"

Tämä tutkielma tarkastelee asiantuntijuuden kehystämistä suomalaisessa uutismediassa koronapandemian aikana vuosina 2020–2022. Tutkimuksen aineistona olivat Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Ylen sivuilla julkaistut artikkelit, jotka käsittelivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) välisiä koronakriisiin liittyviä näkemyseroja. Näiden toimijoiden väliset jännitteet julkisuudessa tekivät monia asiantuntijuuteen liittyviä rakenteita ja asenteita näkyväksi. Tämän tutkielman tavoitteena onkin ymmärtää, miten asiantuntijuutta määriteltiin, kuvattiin ja käsiteltiin uutisissa tämän jännitteisen kontekstin puitteissa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin hermeneuttista kehysanalyysia analyysimenetelmänä. Kehysanalyysin keinoin ja kehysteoriaan nojaten tutkimuksessa selvitettiin asiantuntijuuteen liittyviä uutiskehyksiä sekä sitä, miten nämä kehykset rakentuivat diskursiivisesti. Kehysanalyysin tukena ja peilinä toimivat erilaiset asiantuntijuuteen liittyvät teoriat ja tavat jäsentää asiantuntijoiden rooleja yhteiskunnassa. Analyysissa korostuivat vahvasti asiantuntijuuden yhteiskunnalliset merkitykset ja asiantuntijoiden erilaiset roolit. Erityisesti viranomaisrooli korostui kaikissa medioissa asiantuntijuuden kehystämisessä, minkä lisäksi asiantuntijoiden erilaisia instituutionaalisia asemia, vastuita ja velvollisuuksia käsiteltiin esimerkiksi tieteen ja päätöksenteon logiikoiden yhteensovittamisen sekä asiantuntijoiden riippumattomuuden näkökulmista. Medioiden välillä ei ollut suuria eroja asiantuntijuuden kehystämisen aihepiireihin liittyen, mutta vivahde-eroja oli havaittavissa esimerkiksi keskustelun sävyssä ja eri näkökulmien painotuksessa. Asiantuntijuus näyttäytyi artikkeleissa pitkälti instituutionaalisessa valossa, sillä kehyksiin liittyi vahva periaatteellinen keskustelu asiantuntijoiden roolista päätöksenteossa ja yhteiskunnassa. Yleisesti kehystämisen tavat tukivat teoreettista ajatusta asiantuntijuudesta hybridiroolina, jonka puitteissa yksilöt ja asiantuntijaorganisaatiot jatkuvasti tasapainottelevat tieteellisten periaatteiden ja poliittisen logiikan välillä. Tutkimus vahvistaa ymmärrystä asiantuntijuuden yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa ja valottaa uutismedioiden roolia asiantuntijoihin liittyvän keskustelun määrittelijöinä. Tulevassa tutkimuksessa tulisi kartoittaa sitä, käydäänkö asiantuntijuudesta samanlaista keskustelua myös muissa konteksteissa ja mitä tämä mahdollisesti kertoo asiantuntijoiden roolista Suomessa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia diskursseja nuorisorikollisuudesta syntyy uutisten asiantuntijapuheessa ja millaisia ongelmia sekä ratkaisuja näissä diskursseissa esiintyy. Tutkimusaineisto koostuu 38 uutisartikkelista, jotka on kerätty 1.1.2023-31.12.2023 aikavälillä Helsingin Sanomien ja Ylen verkkomedioista. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia. Tutkielmassa havaittiin kolme diskurssia, jotka ovat polarisoitumisen, katujengiytymisen ja rikollisuuden glorifioinnin diskurssit. Polarisoitumisen ja katujengiytymisen diskurssit ovat hallitsevammassa asemassa kuin rikollisuuden glorifioinnin diskurssi. Polarisoitumisen diskurssissa nuorisorikollisuuden nähdään raaistuneen ja vakavoituneen pienen rikosaktiivisen joukon keskuudessa. Katujengiytymisen diskurssissa keskustellaan suhteellisen uudesta rikoskäyttäytymisen muodosta, katujengiytymisestä, jota voidaan pitää normaalista rikoskäyttäytymisestä poikkeavana. Rikollisuuden glorifioinnin diskurssissa nuorten parissa havaitaan rikollisen elämäntavan ja rikollisuuden ihannointia. Asiantuntijat peräänkuuluttavat kulttuurituotannon vastuuta ja pohtivat, millaisia vaikutuksia esimerkiksi rap-musiikilla ja true crime -sisällöllä on nuorten rikoskäyttäytymiseen. Muodostuneet diskurssit vaikuttavat siihen, millainen representaatio nuorista ja nuorisorikollisuudesta syntyy. Tutkielmassa otetaan huomioon myös uutismedian rooli näiden mielikuvien tuottajana, kuten toimittajien tekemät journalistiset valinnat.