Browsing by Subject "väestönsuojelu"

Suomen väestönsuojelujärjestelyillä on pitkä historia, ja ne pohjautuvat sekä toisen maailmansodan että kylmän sodan aikaisiin kokemuksiin. Kansallisten kehityskulkujen ohella myös kansainvälinen tilanne on vaikuttanut väestönsuojelun kehittämiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ja millä perustein väestönsuojelua kehitettiin Suomessa kylmän sodan kärjistymisvaiheessa eli vuosina 1979–1985. Kiinnostuksen kohteina ovat väestönsuojelun kehityksen painopisteet, velvollisuudet ja oikeudet väestönsuojeluun liittyen, sekä väestönsuojelun linkittyminen laajempaan kontekstiinsa. Tutkielma keskittyy valtionhallinnossa tapahtuneeseen kehitystyöhön. Alkuperäislähteinä on käytetty väestönsuojeluneuvottelukunnan ja sen jaostojen pöytäkirjoja ja muita materiaaleja sekä parlamentaarisen väestönsuojelukomitean kokouspöytäkirjoja ja vastaavaa materiaalia. Täydentävinä alkuperäislähteinä on lisäksi käytetty muuta valtionhallinnossa tuotettua materiaalia, valtiopäiväasiakirjoja sekä aikalaisjulkaisuja. Menetelmänä käytettiin laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Väestönsuojelua kehitettiin vuosina 1979–1985 osana kansallisia prosesseja kansainvälisten jännitteiden myös heijastuessa kehitystyöhön. Ajanjaksolla näkyivät pitkän kehitystyön tulokset, jo aiemmin tehtyjen ratkaisujen toteutus sekä kansainvälisen tilanteen kärjistymisen aiheuttamiin huoliin vastaaminen. Materiaaliset ja rakenteelliset sekä koulutukselliset ja valistukselliset seikat olivat väestönsuojelun kehitystyössä keskeisiä. Niin taloudelliset kuin muutkin resurssit olivat olennaisia kautta linjan. Hallinnolliset järjestelyt ja lainsäädäntö sekä antoivat kehitystyölle raamit että olivat muutoksen kohteina itsessään. Koko väestön suojaaminen erilaisilta kriisivaihtoehdoilta oli olennainen päämäärä väestönsuojelun kehitystyössä. Kehitystyössä painotettiin toisaalta yhteistoimintaa ja yhteensovittamista, toisaalta väestönsuojelun erityishuomiota vaativaa asemaa. Valtion vastuuta korostettiin, mutta samanaikaisesti väestönsuojelun vastuut olivat hajaantuneet eri tahoille. Väestönsuojelun valmistelut ja varautuminen liitettiin vuosina 1979–1985 enenevässä määrin muuhun varautumiseen: väestönsuojelu ymmärrettiin laajasti, osana laajaa turvallisuus- ja varautumisajattelua ja eri kriiseihin varautumista, ja koko yhteiskunnan kattavasti.