Browsing by Subject "vaateteollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia sitä, miten ekologista estetiikkaa käytetään Suomen markkinoilla toimivien vaateyritysten visuaalisessa markkinointiviestinnässä sekä miten markkinointiviestintä sopii yhteen yritysten vastuullisuuskuvausten ja toimintatapojen kanssa. Ekologisen estetiikan käsitteellä viitataan siihen, miten estetiikan avulla ihmisten kulutustottumuksia voidaan ohjata kestävämpään suuntaan. Tutkimus toteutettiin analysoimalla neljän eri kokoisen Suomen markkinoilla toimivan ja itseään vastuullisuudella markkinoivan yrityksen lookbook-kuvastoja. Tutkimusmenetelmänä on representaatioanalyysi. Kaikissa aineiston kuvastoissa on käytetty ekologisen estetiikan piirteitä. Yhdessä kuvastossa oli käytetty teknisiä ratkaisuja ja kolmessa muussa ympäristöarvoja, mutta ympäristöarvojen piirteet vaihtelivat. Kuvastojen visuaalisen markkinointiviestinnän ekologisuuden representaatiot loivat samaa kuvaa kuin myös yritysten vastuullisuuskuvaukset. Osa yrityksistä ei kuitenkaan kertonut läpinäkyvästi omista toimintatavoistaan. Vaikka ekologisen estetiikan avulla voidaan muuttaa kulutustottumuksia kestävämpään suuntaan, se ei ole ainoa ratkaisu. Ekologisen estetiikan lisäksi tarvitaan myös enemmän tietoa kuluttajille ostopäätöksien tueksi ja yritysten tuotantotapojen sääntelyä.
-
(2020)Valmisvaateteollisuuden toimitusketjujen ihmisoikeuksiin liittyvät epäkohdat ovat olleet kriittisen tarkastelun kohteena vuosikymmenten ajan. Sääntelyn puute, tietämättömyys omista oikeuksista, valtava työvoiman ylitarjonta ja naisten heikko asema altistavat vaateteollisuuden toimitusketjujen työntekijät haitallisille ihmisoikeusvaikutuksille. Yritysten vapaaehtoinen itsesääntely ja lukuiset valtioita sitovat ihmisoikeus- ja työlainsäädäntöön liittyvät kansainväliset instrumentit ovat osoittautuneet hampaattomiksi työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa. Siksi monissa pohjoisen valtioissa aletaan kallistua yrityksiä sitovan ekstraterritoriaalisen ihmisoikeuksiin ja ympäristöön keskittyvän huolellisuusvelvoitesääntelyn suuntaan. Suomessa yrityksiä sitovaa huolellisuusvelvoitelakia on ajanut laaja yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä muodostuva koalitio, joka kampanjoi Ykkösketjuun-nimellä. Kampanjan seurauksena Sanna Marinin hallitusohjelmaan saatiin kirjaus, jonka mukaan Suomessa tehdään yritysvastuulakia koskeva selvitys, tavoitteena säätää laki. Tämän tutkielman tarkoitus on syventää ymmärrystä sitovan yritysvastuulain soveltuvuudesta valmisvaateteollisuuden sosiaalisen vastuun sääntelyyn Suomessa, lakiin liittyvistä taustaoletuksista sekä odotuksista ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen vaikutuksista ja ulottuvuudesta. Tutkimusmetodina on laadullinen tutkimusote, joka perustuu viiteen haastatteluun ja dokumenttianalyysiin. Aineistoon kuuluvia dokumentteja ovat Sanna Marinin hallitusohjelma, oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista, YK:n ohjaavat periaatteet sekä Ykkösketjuun-kampanjan dokumentit. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu kahdesta akateemisesta keskustelusta, joista toinen on keskittynyt vaateteollisuuden tuotantoketjujen globalisaation syihin, seurauksiin ja logiikkaan mm. Gary Gereffin ja David Harveyn tutkimustyön pohjalta. Toinen keskustelu muodostuu toimitusketjujen sääntelyn kehittymisestä mm. Lance A. Compan, John Ruggien ja Richard Appelbaumin johdolla. Tutkimuksessa todetaan, että globaalit toimitusketjut perustuvat sääntelyn puutteeseen pohjautuviin kustannushyötyihin ja eriarvoisuuteen. Huolellisuusvelvoitelain tavoitteena on toimia painostuskeinona tuottajamaille toimeenpanna ja valvoa ihmisoikeusvelvoitteitaan. Tuottajamaiden kannustimeksi toimeenpanna ja valvoa ihmisoikeuksia oletetaan riittävän sen, että yrityksiä sitovan huolellisuusvelvoitelain seurauksena vastuullisuudesta muodostuu kilpailuvaltti. Tässä on kuitenkin ristiriita, sillä työn halpa hinta on heikon sääntelyn yksi seuraus ja halpa työvoima on etelän valtioiden suhteellinen etu.
Now showing items 1-2 of 2