Browsing by Subject "vaikutelman hallinta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Kuolema pitää sisällään koko eletyn elämän emootioiden kirjon helpotuksesta häpeään. Häpeästä kuitenkin usein vaietaan ja siitä puhuminen on vaikeaa. Kuoleman kontekstiin kietoutuva häpeä on aihealue, jonka tutkiminen ei suomalaisen sosiaalitieteen kentällä ole ollut keskiössä. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistetaan kuolemaa kohdanneiden ihmisten ymmärrykseen häpeästä kuoleman kontekstissa. Tutkielman tarkoituksena ei ole löytää vastauksia sille, mikä kuolemassa on häpeällistä. Sen sijaan kiinnostus kohdistetaan kuolemaa kohdanneiden ihmisten puheeseen ja niihin merkityksenantoihin, joita he häpeälle rakentavat. Tutkielman teoreettismetodologisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen sosiaalipsykologia. Tutkielma vastaa kahteen sosiaaliselle konstruktionismille sekä diskursiiviselle sosiaalipsykologialle tyypilliseen kysymyksenasetteluun. Ensimmäisenä tarkastellaan, millaisia merkityksiä haastateltavat rakentavat häpeälle kuoleman kontekstissa. Aineistosta kerättyjen häpeän konstruktioiden tulkinnassa tukeudutaan ymmärrykseen häpeästä minuuteen kietoutuvana, mutta sosiaaliset juuret omaavana emootiona. Tällainen häpeän tulkitseminen tapahtuu hyödyntäen symbolista interaktionismia eli teoretisointia, jossa minuuden kehittymisessä korostetaan sosiaalisen merkitystä. Toiseksi osoitetaan, miten häpeälle tehdään puheessa merkityksiä. Tällöin puhetta tarkastellaan positioiden ja positionvaihtoteorian avulla. Analyyttiseksi tulkintakäsitteeksi tutkielmassa asettuvat tulkintarepertuaarit. Käsitteen avulla näkyväksi tuodaan häpeän konstruktioiden kiinnittyminen erilaisiin merkityssysteemeihin ja niissä muodostuviin identiteetteihin niin kuolevalle kuin tämän lähipiirilleenkin. Aineiston tulkinnassa huomioidaan sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksen mukaisesti vuorovaikutuksen ja kontekstin merkitys puheen rakentumisessa. Haastatteluaineisto rakentuu kuudesta kasvokkain syksyllä 2019 tehdystä puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineistoa tulkitaan kahdella tasolla, joista ensimmäiseksi asettuu kirjaimellinen aineiston luenta. Tällä tavoin aineistosta voidaan tunnistaa yhdeksän häpeän konstruktiota. Nämä konstruktiot asettuvat haastateltavien puheessa sekä kuoleman hetken, että eletyn elämän kehyksiin. Kuudessa konstruktioista häpeän kuvaukset asettuvat epäonnistumiseen, mutta kolmessa niitä rakennetaan sankaruuteen linkittyvien ilmausten kautta. Toinen analyysitaso asettuu tarkastelemaan aineistoa teoreettisten tulkintakäsitteiden avulla. Tällöin aineistosta voidaan tehdä kolme johtopäätöstä. Ensimmäiseksi haastateltavien puheesta voidaan tunnistaa kolme tulkintarepertuaaria eli merkityssysteemiä. Toiseksi havainnoksi asettuu haastateltavien kyky vaihtaa positiota ja perspektiiviä. Tämän myötä käytettävissä repertuaareissa erottuu variaatioita ja muutoksia. Kolmantena havaintona huomataan häpeän olevan itsessään tabu. Tämä tulee näkyväksi haastateltavan ja haastattelijan välillä tapahtuvasta vaikutelman hallinnasta, joka osaltaan muokkaa vuorovaikutuksen kulkua. Näiden tulkintojen kautta tutkielmassa havaitaan, että kuolemaan linkittyvä häpeä saa useita erilaisia merkityksiä. Tutkielman pohjalta nousee esiin kysymys yksilön toimijuuden roolista kuoleman onnistumisen ja epäonnistumisen kuvauksissa. Häpeää kuolemaa arvottavana emootiona olisikin jatkossa mielekästä tarkastella juuri tästä toimijuusnäkökulmasta käsin.
-
(2019)Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Sosiaalitieteiden laitos Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Christel Lavenius Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Millanen sä oot Ig:ssä ei tarkota et sä oot semmonen oikeessa elämässä”. Laadullinen asennetutkimus 14-17-vuotiaiden identiteetti-ja profiilityöstä Instagramissa. Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalipsykologia Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu-tutkielma Aika – Datum – Month and year Heinäkuu /2019 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 74+16 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämän tutkielman tarkoituksen on selvittää miten teinitytöt esittävät itseään Instagramissa ja millaisia asenteita ilmiöön liitetään. Tämän päivän nuoret viettävät merkittävän ison osan hereillä olo ajastaan Instagramissa, mikä on luonnollisesti myös johtanut siihen, että identiteettityö on suurimmaksi osaksi siirtynyt nettiin. Koskaan aikaisemmin nuorilla ei ole ollut niin hyvää mahdollisuutta ilmaista ja esittää itseään kuin tänä päivänä. Palvelun avulla he pääsevät kokeilemaan erilaisia identiteettejä, joita he sitten hyväksyvät tai hylkäävät muilta saadun palautteen perusteella. Palvelu on kuitenkin tunnettu siitä, että siellä usein esiinnytään suotuisassa ja idealisoidussa valossa. Näin ollen Instagram antaa usein vääristyneen kuvan todellisuudesta, mikä puolestaan voi aiheuttaa kateutta, sosiaalista vertailua ja ahdistusta. Siitä huolimatta, että tutkimustulos osoittaa, että Instagram lisää negatiivisia tunnetiloja, hyödyntävät nuoret sitä itsensä ilmaisuun ja oman minän löytämiseen. Tutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu Erving Goffmanin vaikutelman hallinta teoriaan, aikaisempaa identiteettitutkimukseen sekä sosiaaliseen mediaan liittyviin tutkimuksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdella fokusryhmällä, jossa seitsemän 14-17-vuotiasta tyttöä Helsingistä osallistui keskustelemaan Instagramissa tapahtuvasta profiilityöstä sekä itsensä esittämisestä. Analyysin olen tehnyt laadullisen asennetutkimuksen avulla. Tässä tutkimusmenetelmässä ollaan kiinnostuneita erittelemään ja tulkitsemaan sitä mitä ihmiset arvottavat kommentoidessaan heille tärkeitä asioita tai kiistakysymyksiä. Aineiston suurin löydös oli ristiriitaiset asenteet itsensä esittämistä kohtaan. Itsensä esittämistä arvotettiin haastattelun eri kohdissa eri tavoin, riippuen osallistujien motiiveista. Kun osallistujat keskustelivat omasta esiintymisestään, arvotettiin toimintaa myönteisesti. Kun osallistujat puolestaan kommentoivat toisten Instagram esiintymistä arvotettiin toimintaa negatiivisesti. Tytöt kritisoivat myös naiskäyttäjien kuvia enemmän kuin poikien. Haastatteluiden myötä osallistujat loivat myös puhetapoja, joiden avulla he keskustelivat itsensä esittämisestä ja joiden kautta he esiintyivät minulle ja toisilleen. Analyysissä esittelenkin näitä puhetapoja, joilla itsensä esittämisestä ja profiilityöstä puhuttiin, sekä kuvailen tapoja, joiden avulla osallistujat esiintyivät haastattelutilanteessa. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisen median merkityksestä identiteettityössä, jotta vanhemmat sukupolvet ymmärtävät ilmiön laajuuden ja vaikutukset, sekä osaavat tukea teini-ikäisiä paremmin haastavan elämänvaiheen läpi. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Instagram, itsensä esittäminen, profiilityö, vaikutelman hallinta, laadullinen asennetutkimus
Now showing items 1-2 of 2