Browsing by Subject "vaikuttavuus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2024)Maisterintutkielman aiheena on asiakasvaikuttavuus kuntouttavassa työtoiminnassa. Vaikuttavuudesta käyty keskustelu yhteiskunnassa on lisääntynyt ja vaikuttavuutta vaaditaan myös sosiaali- ja terveydenhuollolta ja resursseja ohjataan tämän perusteella. Vaikuttavuus linkittyy myös palveluverkkojärjestelmien kehittämiseen ja uudistamiseen sekä sosiaalihuollon tiedolla johtamiseen. Sosiaalityössä keskustelu ja tutkimus vaikuttavuudesta on ollut hajanaista, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja lainsäädännön kautta vaikuttavuuteen on kiinnitettävä sosiaalityössä kasvavaa huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi syntyneet hyvinvointialueet velvoitetaan keräämään ja vertailemaan vaikuttavuuteen liittyvää tietoa. Vaikuttavuuden käsite on monimerkityksinen ja sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Asiakasvaikuttavuus on yksi vaikuttavuuden ulottuvuuksista ja sen tutkiminen sosiaalityössä on oleellista sosiaalityön arvopohjan ja sosiaalityön muutokseen tähtäävän työskentelyn vuoksi. Kuntouttava työtoiminta on yksi sosiaalihuollon tarjoama palvelu, joka on tarkoitettu työikäisille ja sen tarkoituksena on edistää työllisyyttä, tukea elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuntouttavaa työtoimintaa säätelee laki kuntouttavasta työtoiminnasta ja se on osa aktivoivaa työvoimapolitiikkaa. Tutkielman tavoitteena on tutkia asiakasvaikuttavuutta. Tällä tarkoitetaan asiakkaan tarpeisiin vastaamista ja muutosta asiakkaan tilanteessa asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä tekijät edistävät tai estävät asiakasvaikuttavuutta kuntouttavassa työtoiminnassa. Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää näitä tekijöitä ja jäsentää asiakasvaikuttavuuden ymmärrystä. Tutkielman aineisto koostuu kuntouttavan työtoiminnan haastatteluista ja haastattelut on analysoitu laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkielman tulokset vastaavat pääosin aikaisempia tutkimuksia kuntouttavasta työtoiminnasta. Asiakasvaikuttavuutta edistäviä tekijöitä ovat positiiviset muutokset asiakkaan arjessa ja hyvinvoinnissa, motivaation lisääntyminen, kuntouttava työtoiminta vaihtoehtona avoimille työmarkkinoille, sosiaaliset kontaktit ja vertaistuki sekä asiakkaiden saama tuki. Asiakasvaikuttavuutta heikentävät kuntouttavaan työtoimintaan pakottaminen, matala korvaus suhteessa työtehtäviin ja työtehtävien liiallinen vaativuus. Tutkielma osoittaa kuntouttavan työtoiminnan tarpeellisuuden, mutta kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta on silti syytä pohtia. Vaikuttavuuden näkökulmasta kuntouttava työtoiminta ei juurikaan edistä työllisyyttä, vaikka se on merkittävä asiakasvaikuttavuutta edistävä tekijä. Tutkielma nostaa esiin asiakasvaikuttavuuden käsitteen epäselvyyden ja siitä tehdyn tutkimuksen vähyyden. Sosiaalihuollossa vaikuttavuus on tuotava osaksi arkista työtä, joka edellyttää vaikuttavuuden tutkimusta ja mittareiden kehittämistä.
-
(2017)Tutkielma käsittelee yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia. Tutkielma pyrkii tarjoamaan tietoa käytössä olevista mittaamisen ja arvioinnin keinoista, niihin liittyvistä haasteista sekä asenteista, jotka vaikuttavat viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arvioinnin prosessiin. Aihe on noussut erityisesti 2000-luvulla merkittäväksi viestinnän alan tutkimuksen aiheeksi, koska selkeästi vakiintuneita keinoja viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin ei ole käytössä, vaikka toiminto muuten on saavuttanut yrityksissä vakiintuneen aseman. Samanaikaisesti yritysten johto esittää vaatimuksia viestinnän vaikuttavuuden osoittamiseksi, sillä yritystoiminnan luonteeseen kuuluu toiminnan kriittinen arviointi ja pyrkimys mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan. Tutkielman taustana on kirjallisuuskatsaus, joka kartoittaa viestinnän vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin kehitystä, yritysviestinnän vaikuttavuuden muodostumista sekä yleisimmin käytössä olevia keinoja yritysviestinnän mittaamiseen ja arviointiin. Erityisesti James Grunigin johtaman tutkimusryhmän muotoilema Excellence-teoria, Elisa Juholinin ja Tom Watsonin tekstit ovat keskeisessä roolissa tämän tutkimuksen kirjallisuuslähteinä. Tutkielman empiirinen osio lähestyy yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia Delfoi-menetelmän keinoin. Delfoi-menetelmä on keino saada joukko tutkimusaiheen asiantuntijoita keskustelemaan keskenään tutkimuksen toteuttajan kautta. Tässä tutkielmassa on haastateltu verkkopohjaisen kyselylomakkeen välityksellä 15 suomalaista yritysviestinnän alan ammattilaista kahdella kierroksella. Tutkielman perusteella suomalaisten yritysviestinnän ammattilaisten keskuudessa on laajaa kiinnostusta viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin, mutta prosessin suunnittelu ja toteuttaminen koetaan usein haastavaksi. Vaikuttavuuden arvioinnin perustana on oltava selkeästi määritellyt tavoitteet, mitä viestinnällä halutaan saavuttaa yrityksessä. Tutkielma osoitti, että tavoitteiden määrittelyssä koetaan usein olevan haasteita, minkä vuoksi myös viestinnän vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on vaikeaa. Tavoitteiden saavuttamista ja yritysviestinnän vaikuttavuutta tulisi mitata monipuolisella kokoelmalla kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen ja arvioinnin keinoja, jotka on valittu yrityksen tarpeet huomioiden. Yritysviestinnän alan ammattilaisten keskuudessa on vahvaa kiinnostusta osoittaa viestinnän vaikuttavuus ja taloudellinen hyöty yrityksen liiketoiminnalle lukujen avulla, kun taas tieteellinen kirjallisuus on usein skeptinen kvalitatiivisten menetelmien sopivuudesta viestinnän lopullisen vaikuttavuuden osoittajaksi. Viestinnän vaikuttavuuden osoittaminen yritysmaailman kielellä nähdään keinoksi lisätä viestintätoiminnon arvostusta ja näkyvyyttä, mutta toiminnon luonne asettaa tälle haasteita: vaikuttavuus voi olla havaittavissa pitkällä aikavälillä, viestinnän vaikuttavuutta voi olla hankala erottaa muusta yrityksen toiminnasta ja viestinnän tehtäviin kuuluu liiketoiminnan ongelmien ja riskien ennaltaehkäisy voittojen tuottamisen sijaan. Yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin prosessia tulisi kehittää liittäen siihen toiminnon eri osa-alueet ja hyödyntäen alan ammattijärjestöjen, tieteellisen tutkimusten ja yritysmaailman tuottamaa tietoa. Tutkielman mukaan yritysviestinnän alan ammattilaiset kokevat, että viestinnän vaikuttavuuden onnistunut arviointi tarjoaisi selkeitä hyötyjä viestinnän toiminnolle ja koko yrityksen liiketoiminnalle. Yritysviestintä toimii parhaimmillaan yrityksen viestinnän tehtävien koordinoijana ja yritysjohdon strategisena kumppanina. Tämän ideaalin täyttämiseksi yritysviestinnällä pitää kuitenkin olla selkeät tavoitteet ja sen toimintaa tulee arvioida kokonaisuutena, johon kuuluu välittömien tulosten tarkastelun lisäksi analyysi toiminnon kokonaisvaltaisesta vaikuttavuudesta eri sidosryhmien näkökulmasta.
-
(2024)Maahanmuutto on maailmanlaajuisesti eri syistä kasvanut, ja myös Suomessa ulkomaalaistaustaisten määrä on noussut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Tämän lisäksi Suomessa kehitetään työvoiman maahanmuuttoa tavoitteena ratkaista väestön ikääntymisestä ja syntyvyyden laskusta johtuvia työttömyyden ongelmia. Samaan aikaan keskustelu maahanmuuttajien kotoutumisesta on politisoitunut, ja saanut jopa ideologisia muotoja. Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kotoutumisen edistämisen vaikuttavuuden arviointi on mahdollista, mutta sitä on tehty Suomessa vain vähäisesti. Suomen kotoutumispoliittisen toteutuksen ja arvioinnin kenttää kuvataan kirjallisuudessa pirstaleiseksi. Tämä johtuu erilaisista määräaikaisista ja paikallisista hankkeista, sekä pilottikokeiluista, joiden tulosten hyödyntämismahdollisuudet on nähty kapeina. Tutkimus on toteutettu, koska kotoutumisen edistämisen ilmiön käsittelyyn tarvitaan tietoperusteisempaa lähestymistapaa, jotta voimme selvittää missä määrin asioita tehdään oikein ja tuloksellisesti. Tässä tutkimuksessa pyrkimyksenä oli kuvata kotoutumisen edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin onnistumista mahdollistavia ja estäviä tekijöitä. Näiden lisäksi tavoitteena oli selvittää, millä tavalla kotoutumisen edistämisen vaikuttavuuden arvioinnin onnistumisen edellytyksiä voitaisiin kehittää. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Empiirisenä haastatteluaineistona oli viiden Espoon Omnian osaamiskeskuksen vaikuttavuustutkimuksen suunnitteluun tai toteutukseen osallistuneiden henkilöiden puolistrukturoidut yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin lokakuussa 2023. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotoutumisen edistämisen vaikuttavuuden arvioinnissa onnistuminen vaatii nykyistä syvällisemmän ymmärryksen kotoutumisen ilmiön moniulotteisuudesta, ja näiden eri ulottuvuuksien keskinäisten riippuvuussuhteiden tutkimista. Tämä vaatii olemassa olevien eri rekisteriaineistojen monipuolisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä, sekä kattavampien pitkittäisseurantatutkimuksien toteuttamista. Vaikuttavuuden arvioinnin haasteiksi tunnistetaan tietoaineistoissa esiintyvät puutteet, sekä hallinnollisista ja lainsäädännöllisistä syistä johtuvat tutkimushankkeita hidastavat tekijät. Tutkimuksellisena lähtökohtana vertailuryhmäasetelman muodostaminen tunnistetaan yhdeksi merkittävimmäksi vaikuttavuusarviointien luotettavuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä mahdollistavaksi tekijäksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että emme voi sanoa kotoutumisen edistämisen vaikuttavuudesta, koska tutkimus on riittämätöntä. Tutkimus on tunnistanut puutteita vaikuttavuuden arviointiin välttämättömissä tietoaineistoissa, ja niiden hyödyntämisessä vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamisessa. Koska luotettavaa tutkittua tietoa kotoutumista edistävien toimien vaikutuksista on vain vähän, tai ei lainkaan, emme voi väittää kotouttavamme vaikuttavasti.
-
(2011)Tämä pro gradu –tutkielma tarkastelee kuntien itselleen asettamia vaikuttavuustavoitteita lasten ja nuorten hyvinvointityössä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, mitä tulos- ja tavoiteohjaus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus tarkoittavat kuntien lasten ja nuorten hyvinvointityössä. Julkishallinnon New Public Management-reformin pohjalta syntynyt kuntalaki painottaa organisaatioiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Tuloksellisuudella tarkoitetaan toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tällaiseen tulos- ja tavoiteohjaukseen siirtyminen on edellyttänyt arvioinnin kehittämistä. Keskeisiä käsitteitä tässä tutkimuksessa ovat: toiminta-ajatus, päämäärä, tavoite, vaikuttavuus, vaikuttavuustavoite, vaikutus ja arviointi. Teoreettista kirjallisuutta konkretisoidaan lasten ja nuorten hyvinvointityön arkipäivään liittyvin sovelluksin ja esimerkein. Tutkielman aineistona on 12 kuntien tuottamaa, vuoden 2008 alussa lakisääteiseksi tullutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joiden tehtävänä on toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnissa. Aineiston kvalitatiivisen eli laadullisen analyysin menetelmänä käytetään teemoittelua. Tarkastelu paljastaa, että kunnat ovat asettaneet varsin vähän konkreettisia ja mitattavissa olevia vaikuttavuustavoitteita laatiessaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia. Kuntien asettamat tavoitteet voidaan jakaa seuraaviin teemoihin: määrälliset ja 'joko tai' –tavoitteet, ehdotusmuotoiset tavoitteet, 'kehitetään, edistetään, panostetaan, vahvistetaan' –tavoitteet, tavoitteet jatkuvana resurssitaisteluna sekä 'oikein vai väärin' –tyyppiset tavoitteet. Edellä esitetyt tavoitetyypit voidaan jakaa vielä karkeasti kahdenlaisiin kategorioihin: kunnallisen lasten ja nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseen keskittyvät tavoitteet ja oikeaa ja väärää kuvaavat, moraalis-eettiset tavoitteet. Koko aineiston kattavana havaintona esitetään, että kunnat tuntuvat välttelevän täsmällisten, konkreettisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden esittämistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ja ilmaisevan tavoitteiden sijaan mielellään palvelujärjestelmää kuvaavia ja kehittäviä päämääriä.
-
(2022)Vaikuttavuus on vakiinnuttanut asemansa valtion ja kuntien hallinnossa. Sen määritelmä on moniulotteinen ja saa erilaisen sisällön riippuen tarkasteltavasta näkökulmasta. Sosiaalityön sisällä vaikuttavuus koetaan toisaalta sinne kuulumattomana ja toisaalta taas vaikuttavuus hahmotetaan sosiaalityön muutostyön kautta. Maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä vaikuttavuudesta. Tutkielma keskittyy tuomaan esille, millaisia merkityksiä vaikuttavuus saa sosiaalityöntekijöiden kuvaamana sekä millaisena vaikuttavuus näyt-täytyy erityisesti lastensuojelutyössä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistona on kaksi sosiaalityöntekijöille tehtyä ryhmäkeskustelua. Ryhmäkeskusteluihin osallistuneet sosiaalityöntekijät työskentelevät lastensuojelussa Pirkanmaalla. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan sosiaalityöntekijät antoivat vaikuttavuudelle merkityksiä oman työnsä kautta pohtien vaikuttavuutta sosiaalityöntekijän ja asiakkaan näkökulmista. Sosiaalityöntekijät määrittelivät vaikuttavuuden lastensuojelun työssä positiiviseksi muutokseksi asiakkaan tilanteessa, asiakkaan ja hänen perheensä kokemuksena tai organisaation rakenteisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin kohdistuvana vaikuttavuutena. Sosiaalityöntekijät painottivat lastensuojelun vaikuttavuuden olevan riippuvainen siitä, kuinka heidän työnsä peruselementit toteutuvat. Näistä tärkeimmät ovat asiakassuhde, palvelut sekä moniammatillinen yhteistyö.
-
(2021)Tv-komedian yhteiskunnallinen tutkimus on keskittynyt vahvasti poliittiseksi satiiriksi luettavaan komediaan, eli komediaan, joka käsittelee selkeästi politiikkaa, sen instituutioita tai poliitikkoja. Kuitenkin esimerkiksi huumorin vaikutuspyrkimykset toimivat samalla tavalla riippumatta siitä, onko sisältö puhdasta poliittista satiiria vai ei, ja poliittisen satiirin ulkopuolisesta tv-komediastakin voidaan löytää lukuisia yhteiskunnallisia ominaisuuksia. Koska tv-komediaa kulutetaan paljon, on tärkeää pohtia sen roolia yhteiskunnassa. Tässä pohdinnassa oleellisia ovat myös kysymykset tv-komedian tekijöiden vallasta sekä vastuusta. Tv-komedian tekijät määrittelevät työllään väistämättä sitä, millainen yhteiskunnallinen rooli tv-komedialla oikein on ja miten he sitä käyttävät. Tästä syystä tämän tutkielman tavoitteena on selvittää tv-komedian tekijöiden käsityksiä poliittisen satiirin ulkopuolisen tv-komedian yhteiskunnallisesta roolista sekä tekijöiden vallasta ja vastuusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa mediavallan teorioihin, joiden kautta tv-komedian yhteiskunnallista roolia tarkastellaan. Pohjalla on Williamsin ja Delli Carpinin (2011) määritelmä poliittisesti relevantista mediasta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavat ovat alalla tunnustettuja tv-komedian käsikirjoittajia, ohjaajia ja näyttelijöitä, joilla on vankka kokemus tv-komedian tekemisestä Suomessa. Haastateltavat tiedostivat poliittisen satiirin ulkopuolisen komedian mahdollisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden, mutta käsitykset vaihtelivat sen suhteen, oliko tällainen ajattelu läsnä heidän työssään. Kolme vastaajaa koki, etteivät he mieti työtään yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta käsin, ja he suhtautuivat myös varauksellisemmin komedian mahdollisiin vaikutuksiin sekä heihin tekijöinä liitettyyn valtaan. Kaksi vastaajista halusi taas tietoisesti tuoda sisältöjensä kautta heille tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja esiin, he suhtautuivat komedian vaikuttavuuteen varmemmin ja he näkivät itsellään olevan myös selkeästi valtaa tv-komedian tekijöinä. Vastuuseen liittyvien käsitysten osalta edellä mainitut jakolinjat eivät olleet läsnä ja haastateltavien käsitykset vastuusta vaihtelivat: yksi haastateltavista ei nähnyt itsellään vastuuta tv-komedian tekijänä kun taas neljä vastaajaa koki heillä olevan vastuuta, mutta heilläkin käsitykset vastuun luonteesta vaihtelivat. Vastuuseen liitettiin ihmisarvon kunnioituksen ja vahingon tuottamisen välttämisen periaatteita, ja oikeus tekijän omien arvojen seuraamiseen koettiin tärkeänä.
-
(2024)Tässä tutkielmassa arvioidaan Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta Provanin ja Milwardin (2001) viitekehykseen perustuen. Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta tarkastellaan verkostokoordinaattoreiden haastattelujen ja toimintakertomusten perusteella hyödyntäen monimenetelmällistä lähestymistapaa. Haastatteluiden analysointi suoritetaan käyttäen teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysiä. Toimintakertomuksia analysoidaan vuorostaan kvantifioinnin ja sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia verkostotason tuotoksia ja tuloksia Hyvä kierre - projektin työ on tuottanut? Verkostotason tuloksellisuuden arviointia tehdään kolmeen pääteemaan perustuen: jäsenet, palvelut ja organisointi. Ensimmäiseksi jäsenten pääteemassa arvioidaan kolmea verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta: jäsenten määrän kasvua, jäsenten sitoutumista verkoston päämääriin sekä suhteiden vahvuutta ja moninaisuutta. Näiden verkostotason tuloksellisuuden osa-alueiden arvioitavia tuloksia ja tuotoksia ovat jäsenten määrän kasvun lisäksi Instagram-tilin seuraajien määrä, kyselyiden vastaajamäärät, verkoston jäsenyyksien pysyvyys, yhteistyön luonne, jäsenyyksien moniammatillisuus ja verkoston suhteiden multipleksiyys (engl. multiplexity). Toinen pääteema liittyy Hyvä kierre -projektin palveluihin. Palveluiden pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palveluiden määrän kasvua. Tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-alueen arvioitavia tuotoksia ovat: palvelujen määrän kasvu ja se, missä määrin projektin tarjoamat palvelut kohtaavat jäsenten tarpeet. Kolmas pääteema arvioi Hyvä kierre -projektin organisointia. Organisoinnin pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palvelujen koordinaatiota ja integraatiota. Osana tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta arvioidaan seuraavia tuotoksia ja tuloksia: hallitseeko, ohjaako ja koordinoiko verkoston hallitsijaorganisaatio verkoston toimintaa ja palveluntarjontaa sekä missä määrin verkoston hallitsijaorganisaatio hankkii ja jakaa resursseja verkostolle. Hyvä kierre -projektin jäsenten ja palveluiden pääteemoihin liittyvät tulokset ja tuotokset viittaavat vahvasti siihen, että Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukainen verkostotason tuloksellisuus toteutuu Hyvä kierre -projektissa joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukaiset verkostotason tulokset ja tuotokset toteutuvat organisoinnin pääteemassa jäsenten ja palveluiden pääteemoja heikommin, vaikka siinäkin on nähtävissä vahvuuksia. Erityisesti jäsenmäärä, jäsenten moniammatillisuus, suhteiden vahvuus ja moninaisuus ja Hyvä kierre -projektin valmius vastata jäsenten tarpeisiin ovat sellaisia determinantteja, joiden voidaan olettaa vahvistaneen Hyvä kierre - projektin tuloksellisuutta verkostotasolla. Lisäksi verkostotason tuloksellisuutta voitaisiin aiemman tutkimuksen valossa nostaa nykyisestä hankkimalla jäseniltä resursseja ja jakamalla niitä Hyvä kierre -projektissa aiempaa systemaattisemmin, vahvistamalla jäsenten sitoutumista ja yhteistyötä sekä koordinaatiota parantamalla.
-
(2013)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen median mittaamista ja arviointia ja pyritään määrittelemään viestinnän vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen lähtökohtana on organisaation viestintäympäristössä viime vuosien aikana tapahtuneet muutokset, joiden johdosta julkisuudesta on tullut entistä hallitsemattomampi. Sosiaalisen median myötä käsitykset viestinnän vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista ovat muutokset edessä. Sosiaalisessa mediassa organisaatiolta odotetaan yksisuuntaisen viestinnän sijaa vuorovaikutteisuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta. Tutkimuksessa on tarkasteltu sidosryhmäsuhteiden rakentamista yhtenä tapana lähestyä viestinnän vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen empiirisen osuuden tarkoituksena on kartoittaa sosiaalisen median mittaamis- ja arviointikäytäntöjä Suomessa toimivissa elintarvikealan yrityksissä. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksen avulla. Kyseessä on siis kvantitatiivinen tutkimus. Vastausprosentin jäätyä melko pieneksi ei tutkimuksen tuloksia voi täysin yleistää koskemaan perusjoukkoa, mutta niitä voidaan pitää suuntaa-antavina. Teoriataustana tutkimuksessa on käytetty sekä sosiaaliseen mediaan ja julkisuuden muutokseen liittyvää kirjallisuutta että viestinnän mittaamista ja arviointia koskevaa tutkimusta. Viestinnän mittaamisen ja arvioinnin osalta tutkimuksessa on hyödynnetty mm. Elisa Juholinin, Ansgar Zerfassin ja Tom Watsonin kirjoituksia. Julkisuuden muutosta on tarkasteltu erityisesti hyödyntäen Pekka Aulan ja Leif Åbergin teoriaa leimahtavista julkisuuksista, ja sosiaalisen median osalta on hyödynnetty mm. Janne Matikaisen tutkimusta. Myös muihin tutkijoihin on viitattu soveltuvin osin. Suhdetoiminnan tarkastelussa nojaudutaan erityisesti Linda Childers Honin ja James E. Grunigin sidosryhmäsuhteiden mittaamista koskevaan tutkimukseen, jonka pohjalta suhdetoiminnan mittaamista on hahmotettu myös sosiaalisen median osalta. Myös Grunigin muuta tutkimusta koskien suhdetoimintaa on hyödynnetty. Ei-akateemiselta puolelta voidaan mainita Christina Forsgårdin ja Juha Freyn kirja suhteista sosiaalisessa mediassa sekä IAB Finland -järjestön sosiaalisen median mittaussuositus, joita molempia tarkastellaan kriittisesti tutkimustiedon valossa. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa vastaajista mittaa sosiaalista mediaa, ja erilaisia mittareita ja arviointikäytäntöjä vastaajayrityksissä oli käytössä useita. Myös syitä sosiaalisen median mittaamiselle oli useita, eikä mikään yksittäin syy noussut yli muiden. Tavoitteellisuus koettiin mittaamisessa tärkeäksi samalla kun yli puolet vastaajista ei ollut asettanut tavoitteita toimilleen sosiaalisessa mediassa Tutkimuksesta kävi ilmi, että Suomessa toimivissa elintarvikealan yrityksissä sosiaalisen median vaikuttavuuden ymmärretään koostuvan useammasta osatekijästä. Tulokset viittaavat siihen, että sekä näkyvyys että suhteiden rakentaminen ymmärretään vaikuttavuutena. Lisäksi myös kiinnostus rahallisen tuloksen laskemista kohtaan nousee esille, mutta käytännössä se ei vielä ole keskeinen vaikuttavuuden osoitin. Tutkimuksen perusteella näyttäisi myös siltä, että sosiaalisen median mittaaminen ja arviointi on yleisempää ja systemaattisempaa suurissa kuin pienissä yrityksissä. Työn lopussa esitetään myös ehdotelma viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseksi sosiaalisessa mediassa, jossa IAB Finland -järjestön suositusta on muokattu tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Keskeisinä viestinnän mittauskohteina sosiaalisessa mediassa nähdään suhdetoiminta, näkyvyys sekä muut asetetut tavoitteet.
Now showing items 1-8 of 8