Browsing by Subject "vaikutukset"

Tutkimuksessa tarkastellaan aikuisten kokemuksia lapsuudessa koetusta perheväkivallasta ja sen seurauksista. Tavoitteena on tuoda esille, minkälaista perheväkivaltaa aikuiset ovat kokeneet lapsuudessaan ja minkälaisia vaikutuksia väkivallalla on ollut lapsuudessa ja myöhemmin aikuisuudessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja lähestymistapana on fenomenologia. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä kirjoitelmasta, joiden kirjoittajat olivat kohdanneet perheväkivaltaa omassa lapsuudessaan. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltaen Juha Perttulan fenomenologista analyysimenetelmää, joka pohjautuu Amendo Giorgin fenomenologisen psykologian perustulkintamenetelmään. Tutkimustuloksissa tuli esille, että lapsuudessa koettu perheväkivalta oli hyvin monimuotoista. Se jakautui fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan ja kodin ja perheen ilmapiiriin ja tunneilmastoon vaikuttavaan väkivaltaan. Fyysisessä väkivallassa korostui vanhemman uhkaava käytös, suora fyysinen väkivalta ja vanhempien välinen väkivalta. Henkisessä väkivallassa esille nousi lapsen asema perheessä ja vanhemman tuen puute, varuillaan olo sekä vanhemman etäisyys, tunteettomuus ja pettymys lapseen. Perheen ja kodin ilmapiiriä ilmensi alkoholin kuuluminen lapsuuteen, ydinperheen hajoaminen ja riitely perheessä sekä kodin turvattomuus. Pelko kietoutui kaikkiin näihin väkivallan muotoihin ja jatkui tunnekokemuksena aina aikuisiälle saakka. Perheväkivallan seurauksina lapsuudessa ilmeni suoria väkivallan seurauksia kuten fyysisiä vammoja, henkisiä vaurioita ja haasteita sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Aikuisuudessa seuraukset painottuivat omiin henkilökohtaisiin omaan itseen liittyviin haasteisiin ja ongelmiin sosiaalisissa ja vuorovaikutuksellisissa suhteissa. Seuraukset ilmenivät myös fyysisinä oikeina kuten masennuksena ja pelkotiloina. Lapsuuden perheväkivaltakokemuksilla on merkittävät seuraukset lapsuudessa ja myös nykyhetkessä aikuisuudessa. Ne ovat jättäneet pysyvät jäljet ihmiseen. Perheväkivaltakokemusten vaikutukset ja selviytyminen niistä ovat hyvin yksilöllisiä. Osalla kokemukset voivat jopa tarjota myöhemmin aikuisuudessa kokonaisvaltaisemman tavan tulkita ja auttaa muita ihmisiä ja osalle taas kokemuksista muodostuu loppuelämän taakka, jolla voi olla vaikutusta nykyhetkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Pelko nousi merkittävästi esille kokemuksissa. Pelko syntyi lapsuuden perheväkivaltakokemuksien yhteydessä ja siirtyi usein henkilön mukana aikuisuuteen saakka. Pelko liittyi nykyhetkessä lapsuuden kokemusten kohtaamiseen, epämääräisenä pelon tunteena nykyhetkeen ja pelkona tulevaisuutta kohtaan. Keskeisempiä lähteitä lapsuuden ja nuoruuden perheväkivaltaan liittyen olivat Eskonen Inkeri (2005), Perheväkivalta lasten kertomana; Lepistö Sari (2010) Nuorten kokema perheväkivalta ja Laitinen Merja (2004), Häväistyt ruumiit, rikotut mielet sekä muutamat suomenkieliset ja kansainväliset artikkelit. Fenomenologisen lähestymistavan osalta keskeisinä lähteinä olivat Perttula Juha (1996) Kokemus psykologisena tutkimuskohteena ja Perttula Juha & Latomaa Timo (toim.) (2009) Kokemuksen tutkimus, Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää onko uutisoinnilla vaikutusta kuluttajien talousodotuksiin Suomessa. Erityisesti perehdytään negatiivisen uutisoinnin mahdollisien vaikutusten tutkimiseen. Odotusten muodostumisen ymmärtämistä voidaan pitää kuluttajien käyttäytymisen selittämistä helpottavana keinona ja tätä kautta myös muiden talouden ilmiöiden selittäminen on vähemmän hankalaa. Tutkittavana aikaperiodina käytetään vuosia 1990–2008. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin uutisoinnin volyymin muutoksesta suhteessa reaalitalouden vaihteluihin sekä positiivisen uutisoinnin merkittävyydestä. Pro gradu -tutkielmassa luodaan useita erilaisia uutisindeksejä ja tutkitaan näiden vaikutuksia useissa regressioyhtälöissä. Tarkastelutasot ovat kuukausi- ja kvartaaliaikasarjoja. Tutkimuksen uutisindeksit luodaan kvantitatiivisin perustein. Otsikkohauin muodostetaan tiettyjen hakusanojen (esim. 'lama', 'irtisanominen' ja 'elpyminen') avulla volyymipohjaisia aikasarjoja. Tämän jälkeen muodostetaan erilaisia regressioita käyttäen selittävinä muuttujina sekä uutisindeksejä että kontrollimuuttujia. Selitettävänä muuttujana käytettiin Tilastokeskuksen tuottamaan kuluttajaluottamusbarometria ja sen alakysymyksiä henkilökohtaisista, yleisistä ja työttömyysodotuksista. Tämän tutkielman esikuvana ja tärkeimpänä viitteenä on käytetty Domsin ja Morinin (2004) Yhdysvaltoja koskevaa tutkimusta, joka tutkii kuluttajien luottamuksen, talouden ja median välisiä yhteyksiä tutkimuskysymyksen ollessa hyvin samankaltainen tämän tutkielman tutkimuskysymyksen kanssa. Myös tutkimusmetodit ovat yhteneviä Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa; pro gradu -tutkielmassa käytetty regressioyhtälö on hyvin samankaltainen Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa. Tästä pro gradu -tutkielmasta saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa: uutisten havaitaan vaikuttavan kuluttajien talousodotuksiin eli kuluttajabarometriin Suomessa. Tämän lisäksi havaitaan, että negatiivinen uutisointi vastaa suhteellisen hyvin reaalitalouden tapahtumia. Positiivisessa uutisoinnissa taas esiintyy enemmän harhaa: sen volyymien muutokset eivät kuvaa hyvin reaalitalouden tapahtumia. Kuluttajabarometrin alakysymyksiä selitettäessä havaittiin tutkimustuloksina, että uutiset selittävät hyvin yleisiä talousodotuksia ja jonkin verran työttömyysodotuksia, mutta eivät henkilökohtaisia odotuksia. Tästä voidaankin päätellä, että uutisoinnilla ei välttämättä ole kovin suurta vaikutusta kuluttajien odotuksiin oman talouden kehityksestä, vaan media näyttää pikemminkin vaikuttavan kuluttajien odotuksiin vain yleisellä tasolla.