Browsing by Subject "vaikutusarviointi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Suomen valtio sitoutui vuonna 1995 YK:n Pekingin julistuksen ja toimenpideohjelman allekirjoittaessaan ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikessa toiminnassaan. Pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten sukupuolivaikutuksia arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisten talousarvioesitysten valmistelussa ja miten sukupuolinäkökulma ilmenee valtion talousarvioesityksessä. Tutkimuksen kontekstina ovat 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet politiikan muutokset, jotka asettavat yhä tiukemmat reunaehdot tasa-arvopolitiikan suunnittelulle ja toimeenpanolle. Tutkielma soveltaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista käsittelevää kansainvälistä ja kansallista tutkimusta. Tämän lisäksi se pohjaa uusinstitutionalistiseen ja uusliberaalia hallintoideologiaa käsittelevään tutkimukseen. Tutkielman kirjalliseen aineistoon kuuluvat Suomen valtion talousarvioesitys vuodelle 2014, sosiaali- ja terveysministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012–2015 sekä ministeriön toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2014. Tutkielman empiirinen haastatteluaineisto koostuu seitsemän henkilön asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat toimivat kahdessa tarkasteltavassa ministeriössä talousarviovalmisteluun tai tasa-arvovastuisiin liittyvissä tehtävissä. Tutkimustulosten perusteella sukupuolivaikutusten arvioinnit eivät ole vakiintuneet osaksi tarkasteltavien ministeriöiden valmistelu-työtä. Vastuu sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä on haastateltaville epäselvä, ja ministeriöiden sisäisten tasa-arvo-työryhmien asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Ministeriöiden hallinnonalakohtaisissa yhteenvedoissa esityksen sukupuolivaikutuksista ilmenee eroja erityisesti siinä, ketkä osallistuvat yhteenvedon laatimiseen ja tehdäänkö arvio vuosittain. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ei ole tällä hallituskaudella juurikaan kehitetty osana talousarvioprosessia. Haastateltavat tunnistavat talousarvioesityksen sisällössä vähintään välillisiä sukupuolivaikutuksia. Samalla he katsovat, ettei tehdyillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla ole välitöntä vaikutusta talousarvioesityksen sisältöön. Tasa-arvoon liitetyt tavoitteet tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eivät esiinny talousarvioesityksen alun yhteenveto-osiossa, jossa esitellään hallituksen finanssipoliittinen linja ja esityksen määrärahojen pääpiirteet. Sukupuolivaikutusten arviointia ei mainita myöskään valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisen talousarvioesityksen kohdissa, jotka käsittelevät hallinto- ja talouspolitiikan valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalakohtaisessa esityksessä mainitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kehittäminen talousarvion laatimisessa hallituksen tasa-arvo-ohjelman pohjalta, muttei mitään yksityiskohtaisempaa toimenpidettä tavoitteen edistämiseksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella on institutionaalisesti vahvempi asema sosiaali- ja terveysministeriössä kuin valtiovarainministeriössä. Tämä on nähtävissä sekä haastatteluaineistossa sekä talousarvioesityksessä, jossa valtavirtaistaminen mainitaan valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisessa yhteenvedossa, mutta se ei ole toimintatapana vakiintunut talousarvioesityksen valmistelussa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kuuluvien velvoitteiden institutionaalinen asema on heikko siksi, että niiden toimeenpanoa ei valvota eikä laiminlyöntiä ole sanktioitu. Valtavirtaistamisen epäselvä säädöspohja ja poliittinen tavoitteenasettelu näkyvät siinä, että vastuu toimeenpanosta nojaa lähinnä hallinnollisiin järjestelyihin, esimerkiksi verkostojen ja työryhmien toimintaan, joiden asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Kehysbudjetoinnista ja Euroopan unionin finanssipoliittisesta sääntelystä aiheutuvien esteiden lisäksi talousarvioesityksen rakenteessa ja sen laatimiseen kuuluvassa prosessissa on institutionaalisia piirteitä, jotka vaikeuttavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanoa. Myös budjetoinnin panosorientoituneisuus asettuu sukupuolivaikutusten arviointeihin liittyvää tulosorientoitunutta budjetointia vastaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen säädöspohja tai poliittinen tavoitteenasettelu ei heijastele uusliberaalia hallintoideologiaa, mutta sen piirteitä ilmenee valtavirtaistamisen toimintatavoissa, esimerkiksi toiminnan horisontaalisuudessa sekä sukupuolineutraalissa kielessä ja toimintavoissa. Pohdittaessa, miten sukupuolivaikutusten arviointi voisi toteutua valtion talousarvioesityksen valmistelussa vaikuttavammin, keskeistä on, katsotaanko arvioinneilla olevan selkeä tarkoitus. Sukupuolivaikutusten arviointien tulisi liittyä ja vaikuttaa sekä talousarvioesitykseen sisältyvään hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun että toimintaan osoitettaviin määrärahoihin, ja sitoa niiden valmistelua yhteen.
-
(2013)Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K-toiminta) koordinoivat Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) perustettiin vuosina 2007-2009. Keskittymille on kohdistettu vuosina 2007-2011 yhteensä 257 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Tutkimuksessa selvitetään SHOKien toimintaan osallistumisen vaikutuksia yritysten T&K-menoihin ja tätä kautta julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisella T&K-tuella pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumista, jota ilmenee huonosti määritellyistä omistusoikeuksista sekä informaation epäsymmetriasta ja epätäydellisyydestä johtuen. T&K-toiminnalla oletetaan yleensä olevan merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia. Toisaalta yritykset voivat informaatio-ongelmista johtuen kohdata rajoitteita hakiessaan markkinoilta rahoitusta T&K-hankkeisiinsa. Näistä syistä T&K-toimintaan ei välttämättä allokoidu yhteiskunnan näkökulmasta riittävästi resursseja ja tilannetta yritetään parantaa politiikkainterventioilla. Interventioiden vaikuttavuutta selvitetään yleensä joko kysely- tai tapaustutkimuksilla tai mikroekonometrisillä menetelmillä, joita voidaan pitää edellä mainittuja luotettavampina. Alan empiirinen kirjallisuus osoittaa, että T&K-tukien vaikuttavuus on heterogeenista. Paitsi eroista menetelmissä ja aineistoissa, tämä johtuu myös aidoista tehokkuuseroista tukien kohdentumisessa ja käytössä.Tässä tutkimuksessa SHOKien vaikuttavuuden arviointi toteutettiin Fixed effects ja Erotukset-erotuksissa-menetelmillä. Menetelmät vastaavat ei-kokeellisissa tutkimuksissa tyypilliseen valikoitumisongelmaan huomioimalla ajassa muuttumattomat havaitsemattomat tekijät. Lähtökohtaisena aineistona käytettiin Tilastokeskuksen T&K-paneeliaineistoa, johon yhdistettiin muista tilastoista yritysten perustietoja sekä esimerkiksi tietoja tukihistoriasta. Tiedot SHOKien toimintaan kunakin vuonna osallistuneista yrityksistä saatiin keskittymästä riippuen joko suoraan SHOKeilta tai niiden tutkimusohjelmilta itseltään tai ne selvitettiin internetsivujen avulla. T&K-paneelissa mukana olevat yritykset toimivat myös tutkimuksen lähtökohtaisena kontrolliryhmänä niiltä osin kun eivät kuulu koeryhmään. Yritykset voivat osallistua SHOKien toimintaan kahdella eri tavalla: osakeyhtiön osakkaina tai osallistumalla tutkimusohjelmiin. Osallistumismuodot eivät ole toisensa poissulkevia. Eri osallistumistavat on analyyseissä erotettu. Tutkimuksessa SHOKeilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia toimintaansa osallistuneiden yritysten T&K-menoihin. Tutkimusohjelmiin osallistumisen vaikutukset näyttävät suurimmaksi osin lievän positiivisilta. T&K-menot käyttäytyvät yleensä kiinteiden kustannusten tavoin ja sopeutuvat hitaasti. Tutkimuksessa on selvitetty myös SHOKien dynaamisia vaikutuksia. Vaikutukset vuoden ja kahden päästä SHOKin toimintaan mukaantulosta eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Vaikutusten välillä ei myöskään havaita eroja suurille ja pienille yrityksille. On mahdollista, että T&K-keskittymään osallistuminen vähentää yritysten tekemää päällekkäistä tutkimusta, millä on alentava vaikutus yritysten T&K-menoihin. Tällöin T&K-tuki voisi olla siinä mielessä tehokasta, että se ei olisi syrjäyttänyt yrityksen omia T&K-menoja, vaikka kokonaismenot pysyisivätkin kontrafaktuaalin tasolla tai jopa alenisivat. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että päällekkäisyyden poistuminen tehostaisi tutkimusta vähintään tukisumman ja tuen mahdollisen positiivisen vaikutuksen verran. SHOKien on kuitenkin tarkoitus luoda aivan uudenlaisia innovaatioita eikä tehostaa samaa tutkimusta, jota yritykset olisivat tehneet ilman SHOKiin osallitumista. Tämä viittaisi siihen, että on epäjohdonmukaista olettaa päällekkäisyyden poistumisesta johtuvan tehostumisen olevan SHOKien tapauksessa kovin suurta. Tulokset eivät siis tue sitä hypoteesia, että SHOKien kautta ohjatut tuet olisivat yhteiskunnan kannalta tehokkaita tässä vaiheessa.
Now showing items 1-2 of 2