Browsing by Subject "vuoden 2017 eläkeuudistus"

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata Euroopan unionin toimintaa eläkepolitiikan kentällä sekä tutkia sitä, miten EU-jäsenyys näkyy vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Laajemmassa mittakaavassa tutkimuksen tavoitteena on liittyä siihen keskusteluun, jota Suomessa on käyty EU-jäsenyyden vaikutuksista suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun unionin tulevaisuuteen liittyvä spekulointi on kiihtynyt EU:n viime aikoina kohtaamien kriisien seurauksena. Eläkepolitiikka lasketaan kansallisen toimivallan piiriin kuuluvaksi politiikan osa-alueeksi, ja virallisesti Euroopan unionilla ei ole määräysvaltaa eläkejärjestelmiin liittyvissä asioissa. EU kuitenkin vaikuttaa jäsenvaltioiden eläkepolitiikkaan erilaisten ohjauskeinojen kautta. Euroopan komissio on esittänyt eläkkeitä käsittelevässä valkoisessa kirjassa eläkejärjestelmien uudistamista koskevan toimintaohjelman, joka on suunnattu kaikille jäsenmaille. Lisäksi unioni voi antaa eläkkeisiin liittyviä ohjeistuksia talouden ohjauskeinoihin lukeutuvan eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten kautta, ja esimerkiksi Suomelle osoitetut maakohtaiset suositukset sisältävätkin eläkejärjestelmää koskevia ohjeistuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä seitsemästä erillisestä asiakirjasta: Euroopan komission eläkkeitä koskevasta valkoisesta kirjasta, EU:n vuosina 2011–2015 Suomelle osoittamista maakohtaisista suosituksista sekä sosiaali- ja terveysministeriön valkoista kirjaa koskevasta lausunnosta. Lisäksi tutkimusaineistoon lukeutuu Eläketurvakeskuksen ylläpitämä eläkeuudistus.fi -internetsivusto. Kyseessä on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytetään pääsääntöisesti sisällönanalyysin menetelmiä, joita täydennetään retorisen diskurssianalyysin avulla. Analyysin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten EU eläkkeiden alalla toimii, sekä tutkia unionin ohjeistusten ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen sisällön välisiä yhteneväisyyksiä. Sekä maakohtaisten suositusten että eläkkeitä koskevan valkoisen kirjan perusteella EU:lla on vahva halu lisätä vaikutusvaltaansa eläkepolitiikassa. Keskeisin unionin yleisten ja Suomea koskevien suositusten välinen ero on se, että EU ei ole maakohtaisissa suosituksissa kehottanut Suomea kehittämään lakisääteisen ansiosidonnaisen järjestelmän rinnalle niin sanottuja toisen ja kolmannen pilarin lisäeläkejärjestelmiä, vaikka lisäeläkejärjestelmien kehittäminen on nostettu valkoisessa kirjassa toiseksi kahdesta tärkeimmästä uudistusalasta eläkejärjestelmien kehittämisessä. Suomen hallitus on linjannut vuonna 2012, että Suomen eläkejärjestelmän tulee jatkossakin rakentua ensisijaisesti lakisääteisen ja julkisen ensimmäisen pilarin eläketurvan varaan. EU on kuitenkin kannustanut eurooppalaisen ohjausjakson kautta Suomea uudistamaan eläkejärjestelmäänsä, ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen voi katsoa vastaavan huomattavissa määrin erityisesti unionin Suomelle osoittamien maakohtaisten suositusten ohjeistuksia. EU:n suositusten ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen sisällön yhdenmukaisuus ei automaattisesti todista unionin vaikuttaneen eläkeuudistuksen toteuttamiseen ja sisältöön. Yhtäältä on mahdollista, että Suomi on onnistunut ajamaan omia eläkepoliittisia lähtökohtiaan unionin piirissä, ja toisaalta unionin suosituksia on voitu käyttää perusteluna tarpeelle uudistaa suomalaista eläkejärjestelmää. Eläkejärjestelmän säilyttäminen ensisijaisesti lakisääteiseen ensimmäisen pilarin eläketurvaan nojaavana, antaa osaltaan viitteitä eläkkeisiin liittyvän päätösvallan säilymisestä Suomen rajojen sisäpuolella.