Browsing by Subject "yhteiskehittäminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä maisteritutkielmassa tarkasteltiin ASKEL työllistymistä edistävän yhteistoimintamallin yhteiskehittämisen työpajoissa luotua toimintaa asiakaslähtöisyyden kannalta ja sitä, miten asiakaslähtöisyys toteutui yhteistoimintamallissa työnhakija asiakkaiden kokemana. Tavoitteena oli selvittää, millaisia asioita yhteiskehittämiseen osallistuneet kehittäjäasiakkaat kokivat olevan asiakaslähtöistä toimintaa ja -tapoja sekä tutkia sitä, miten näitä toteutettiin viranomaistyössä ASKEL toimintamallissa. Aikaisempaa tutkimusta työllistymisen edistämisen asiakaslähtöisestä toiminnasta ei juurikaan ole. Yhteiskehittäminen julkisen palvelun kehittämisessä on uutta työllistymisen palveluissa. Työttömyys koskettaa laajaa joukkoa suomalaisia ja työttömyyden pitkittyessä, se haastaa hyvinvointia yhteiskunnassamme. Maisteritutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa hyödynnettiin Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun työllistymisen yhteispalvelu ASKEL hankkeessa yhteiskehittämisessä erilaisissa työpajoissa muodostuneita muistioita, työpajojen tuotoksia sekä työnhakija asiakkaiden puhelinhaastatteluita (N21) ja syvennettyjä teemahaastatteluita (N4). Työpajojen aineistot kerättiin jatkuvana prossina toimintamallin yhteiskehittämisessä ajalla 1.5.2019 — 31.12.2020. Työnhakijoiden puhelinhaastattelut toteutuivat hankkeen arvioitsijan toimesta ja syvähaastattelut AMK—opiskelijoiden toimesta kasvokkain toteutuneina teemahaastatteluina. Haastatteluaineistosta tutkittiin asiakaslähtöisten toimintatapojen toteuttumista. Aineistosta etsittiin laadullisia tekijöitä asiakaslähtöisyydestä. Tutkielma toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Keskeiset tulokset liittyvät kehittäjäasiakkaiden kokemuksiin viranomaisroolin muuttumisesta ASKEL toimintamallissa työelämäkumppaniksi, jolloin asiakaslähtöisyys toteutuu julkisessa palvelussa. Asiakaslähtöisyys perustuu yksilöllisyyteen työnhakijan kohtaamisessa, jatkuvan palvelutarpeen yhteisessä arvioimisessa, työllistymispalveluiden kytkemisestä oikea-aikaisesti ja niiden arvon sanoittamisessa asiakkaalle yksilöllisessä suunnitelmassa. Työllistymiseen liittyvä yksilöllisen suunnitelman merkitys oli tärkeä. Sen avulla sekä työntekijä että asiakas ja muut asiakkaan palvelutarpeen mukaan liittyvät ammattilaiset toimivat tavoitteellisesti. Suunnitelma tukee osallisten toimijuutta. Asiakaslähtöinen toiminta on tavoitteellista ja säännöllistä yhteistä toimintaa. Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakas on aktiivinen toimija, jonka työllistymisen polku muodostuu hänen lähtökohdistansa käsin. Tulosten mukaan työnhakijoita kannattaisi osallistaa julkisten palveluiden kehittämiseen työntekijöiden kanssa. Yhteiskehittämisen avulla pystyttiin luomaan asiakaslähtöisen toiminnan elementtejä, joita voi käyttää organisaatiovapaasti työllistymisen edistämisen kentällä laajemmin. Kehittämistarpeina on käyttäjäjohtoisen kehittämisen huomioiminen julkisten palveluiden kehittämisessä. Asiakaslähtöisen toimintaa tulisi juurruttaa perustyöhön ja olla jatkuvaa systemaattista yhteistoimintaa, kun yhteiskunnallisia rakenteita ollaan uudistamassa.
-
(2017)Monimutkaisiin ja viheliäisiin globaaleihin ongelmiin haetaan ratkaisuja yhä enemmän kaupungeissa ja paikallistasolla. Laaja-alaisten ratkaisujen luominen perinteisillä keinoilla on haastavaa, mikä luo paineita uudenlaiselle paikallistason toiminnalle kaupungeissa. Kokeileva kehittäminen nähdään esimerkkinä uudenlaisista innovatiivisista paikallistason ratkaisuista monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tapaustutkimuksen aiheena ovat kokeilevan kehittämisen haasteet, ristiriidat ja jännitteet kaupunkikehyksessä. Tutkimuksen kohteena on Helsingin vasta rakentuva, kokeiluja kaupunginosan kehitystyössä hyödyntävä Kalasatama. Teoreettinen viitekehys muodostuu alueellisen innovaatiotoiminnan, osallistamisen ja yhteiskehittämisen keskusteluista. Monitahoinen kokeilutoiminta kuvataan innovaatioiden, yhteiskehittämisen ja kaupungin hallinnon paradigmoja yhdistävänä toimintamallina. Tutkielman aineiston muodostavat Kalasataman alueella tapahtuneissa kokeiluissa mukana olleiden toimijoiden haastattelut (N=17). Kaksivaiheisessa analyysissä aineistosta teemoiteltiin ensin kokeilujen haasteita, jännitteitä ja ristiriitoja. Toisessa vaiheessa haasteita analysoitiin toimijaryhmittäin (kaupungin viranhaltijat, asukkaat, kokeiluja kehittävät yritykset ja kokeiluja hyödyntävät yritykset). Analyysin tuloksena todetaan, että löydetyt haasteet olivat moninainen kokoelma erilaisia odotuksia, ristiriitoja ja jännitteitä, mutta niistä oli löydettävissä selkeitä teemoja. Suurimmat haasteet koskevat kaupunginhallintoa, kaavoitusta ja suunnitteluprosessia sekä kokeiluissa mukana olevien toimijaryhmien yhteistyötä ja viestintää. Kokeiluissa törmäsivät uudet ja vanhat tekemisen tavat sekä tek-nologiavetoisuus ja ympäristötietoisuus. Lisäksi havaittiin, että toimijaryhmien tapa keskustella haasteista oli selvästi kytköksissä heidän institutionaaliseen asemaansa. Kokeilutoiminta on Suomessa julkisella sektorilla uusi toimintamalli ja tutkielman tulosten perusteella se on lupaava toimintatapa kaupungin kehittämisessä. Sitä näyttävät koskevan samat intressien ristiriidat, jotka koskevat muitakin kaupungin kehittämisen tapoja, mutta kaikista koetuista haasteista ja jännitteistä huolimatta Kalasataman toimijaryhmät kokivat kokeilutoiminnan hyväksi toimintamalliksi. Kokeilutoiminnan vaikuttavuus Kalasatamassa tehostuisi lisäresursseilla ja -rahoituksella sekä kaupungin hallinnon saavutettavuutta parantamalla. Usean vuosikymmenen ajan rakentuva Kalasatama on erinomainen alusta sekä uusille tapaustutkimuksille että kokeilutoiminnan pitkäaikaisen vaikuttavuuden tutkimukselle
Now showing items 1-2 of 2