Browsing by Subject "yhteiskunnallinen ilmapiiri"

Maisterintutkielma käsittelee onnistunutta kotoutumista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin onnistunut kotoutuminen määrittyy kuntien kotouttamisohjelmissa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka kontekstina toimii yhteiskunnallinen ilmapiiri, erityisesti hyvinvointivaltion, New Public Managementin ja ansaitsevuuden käsitteiden kautta tarkasteltuna. Tutkielman aihe sijoittuu rakenteellisen sosiaalityön alueelle. Tutkimuksen aineistona olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen kotouttamisohjelmat, jotka ovat internetissä saatavilla olevia julkisia dokumentteja. Näiden kaupunkien kotouttamisohjelmat valikoituivat tutkimuksen aineistoksi, sillä maahanmuuttajat usein asettuvat isompiin kasvukeskuksiin. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston analyysi toteutettiin kolmivaiheisen prosessin kautta. Analyysiosuuden myötä aineistosta esiin nousevia huomioita tarkasteltiin tutkielman kontekstin ja aiemman tutkimuksen kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan onnistunut kotoutuminen määrittyy työn ja yrittäjyyden, syrjäytymisen ehkäisyn, kolmannen sektorin ja hyöty- ja talousnäkökulman korostumisen kautta. Lisäksi tuloksissa nousi esille monikulttuurisuuden rooli kotouttamisohjelmissa, jonka yhteydessä korostuu etenkin keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ja kulttuurisen vuoropuhelun lisääminen. Tutkimuksen tulokset ilmentävät yhteiskunnassa lisääntyneen uusliberalistisen ilmapiirin mukaisesti aktiivisuuden ja tehokkuuden vaatimuksia, joiden kautta onnistunut kotoutuminen määrittyy. Onnistunut kotoutuja määrittyy kotouttamisohjelmissa esitettävien tavoitteiden mukaan ahkerana, mahdollisimman vähän julkisia resursseja käyttämänä, yhteiskunnalle hyötyä tuovana ja nopeasti työllistyvänä yksilönä. Maahanmuuttajien yksilöllisten tarpeiden huomiointi jää vähälle huomiolle kotouttamisohjelmissa eikä yksilölliset henkisten ja fyysisten resurssien erot tule näkyväksi. Siten kotoutujan itse koettu hyvinvointi jää hyvin niukasti huomioiduksi ja tämä istuu osaltaan uusliberalistiseen ajankuvaan. Kotouttamisprosessin läpikäyneiden maahanmuuttajien sekä kotoutumistyön parissa sosiaalipalveluissa työskentelevien näkemykset ja kokemukset kotoutumisesta voisivat olla hyödyllisiä laadittaessa kuntien kotouttamisohjelmia.