Browsing by Subject "yhteiskunnallinen vaikuttaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tutkielmassa tarkastellaan miten näkyvyyttä käytetään TikTokissa yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona ja mitä merkityksiä osallistujat näkyvyydelle antavat. Vallalla oleva trans-representaatio esittää transihmiset usein hyvin yksipuolisesta näkökulmasta, jossa korostuu transihmisten kärsimys. Tämänkaltaisella staattisella ja negatiivisella representaatiolla on konkreettisia vaikutuksia transihmisten elämään, ja tätä vastustaakseen monet transihmiset pyrkivätkin muuttamaan tätä hegemonista representaatiota omilla sosiaalisen median alustoillaan. Näkyvyyttä hyödynnetään myös tapana tuoda esiin erilaisia yhteiskunnallisia epäkohtia, joita transihmiset arkipäivässään kokevat. Teoreettinen viitekehys rakentuu Hannah Pitkinin sekä Anne Phillipsin representaatioteorioihin. Tutkielman aineisto koostuu neljästä haastattelusta sekä netnografisesta havainnoinnista. Haastatteluaineisto on kerätty hyödyntämällä photo elicitation -menetelmää, jossa haastattelut viriävät osallistujien valitsemista TikTok videoista. Aineiston analyysi on tehty hyödyntämällä sisällönanalyysiä. Aineiston analyysi jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä tarkastelen sitä miten näkyvillä oleminen on tapa tulla osaksi julkista tilaa. Tämä jakaantuu kahteen erilaiseen tapaan: henkilökohtaisten kokemusten jakamiseen sekä yhteiskunnallista epäkohdista puhumiseen. Nämä kaksi olivat usein hyvin yhteenkietoutuneita, ja usein yhteiskunnallisia epäkohtia kritisoitiinkin juuri henkilökohtaisten kokemusten kautta. Toinen osa analyysia keskittyy näkyvyyden kannalta olennaiseen kysymykseen siitä, että ketkä saavat alustalla näkyä. Yleisö jakaantuu TikTokissa kahteen: transvihamieliseen yleisöön sekä omaan yhteisöön. TikTokissa transfobinen kommentointi on hyvin yleistä, mutta sitä kestettiin usein sen takia, että oma yhteisö ja tiedon jakaminen omalle yhteisölle koettiin niin merkityksellisenä. Viimeinen analyysin osa keskittyy siihen millaista valtaa alustalla näkyminen on. Tämä kysymys jakautuu edelleen kolmeksi: yhteisön parantavaan voimaan, näkyvyyden konkretisoivaan voimaan sekä internetin mahdollisesti mobilisoivaan voimaan. Näkyvällä transrepresentaatiolla voi parhaimmillaan olla jopa transhenkiä pelastava vaikutus, sillä oman identiteetin löytäminen ja hyväksyminen on elintärkeää varsinkin kaapissa oleville transihmisille. Toisaalta näkyvillä oleminen konkretisoi transihmisten kokemia yhteiskunnallisia ongelmia, ja tuovat nämä epäkohdat lähemmäs myös yhteisön ulkopuolisia henkilöitä. Näkyvillä oleminen voi osaltaan toimia myös ihmisiä mobilisoivana voimana yhdessä sosiaalisen median kanssa. Tiedon lisääminen ja toisaalta videokuvaaminen mielenosoituksista voivat luoda yhdessä suoran toiminnan kanssa poliittista painetta muuttaa asioita. Tutkimus osoittaa, että näkyvillä oleminen on merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapa transihmisille. Näkyvillä oleminen mahdollistaa transihmisten tulevan representoiduiksi omilla ehdoillaan. Näkyvillä oleminen myös mahdollistaa julkisen tilan, jossa transihmiset voivat tuoda esiin heitä koskettavia yhteiskunnallisia epäkohtia. Näiden epäkohtien esiintuominen yhdistettynä sosiaalisen median teknologiaan ja suoraan toimintaan voi parhaimmillaan mahdollistaa näihin epäkohtiin vaikuttamisen jopa yhteiskunnallisella tasolla.
-
(2017)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää mitä on sosiaalihuoltolain määrittämä rakenteellinen sosiaalityö lastensuojelun avohuollossa, lastensuojelun johtotasossa sekä kunnallispolitiikassa ja minkälaisia ovat rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuudet siellä nyt ja tulevaisuudessa. Koska rakenteellista sosiaalityötä kuvastaa yhdessä tekeminen edellyttäen yhteistyötä eri toimijoiden välillä, olen tutkielmassani kiinnostunut myös selvittämään minkälaista kehittämistä toimijat nimeävät tarvittavan yhteistyöhön, jota tehdään lastensuojelussa rakenteellisen sosiaalityön puitteissa. Toimijoiden joukko koostui yhdestä lastensuojelun avohuollon tiimistä, lastensuojelun johtotasosta sekä kunnallispoliittisista päätöksentekijöistä. Tutkielman aineisto hankittiin moniäänisesti osallistamalla kyseiset lastensuojelun eri toimijat tuottamaan vastauksia tutkimustehtävään. Toimijat haastateltiin fokusryhmähaastatteluissa käyttäen teemahaastattelurunkoa sekä soveltamalla Bikva-tiedonkeruumallia. Aineiston analyysi tapahtui kaksiportaisesti niin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä kuin arvioimalla tietoa Bikvan toimintaperiaatteiden mukaisesti. Rakenteellinen sosiaalityö on osa sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää ja sen keskiössä on muutostyö. Rakenteellinen sosiaalityö huomioi yhteiskunnallisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksen yksilöön ja yhdistää henkilökohtaisen poliittiseen. Rakenteellisen sosiaalityön muutostyöhön kohdistuva toiminnallisuus ilmenee niin yhteiskunnallisessa, yhteisöllisessä, institutionaalisessa kuin kansalaistasossa. Lastensuojelun avohuollossa työskennellään lastensuojelulain puitteissa, jonka velvoitteita ovat muun muassa turvata lasten kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä suojelu. Lastensuojelun asiakkaiden elämäntilanteisiin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset ilmiöt kuin yksilölliset ongelmat. Tulosten mukaan sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön lastensuojelussa nähdään olevan sosiaalista raportointia, sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden korostamista sekä horisontaalista yhteistoiminnallisuutta muiden “samantasoisten” toimijoiden kanssa. Vaikka rakenteellinen sosiaalityö koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi orientaatioksi, se ei kuitenkaan näyttäydy vakiintuneena tai systematisoituna toiminnanmuotona lastensuojelussa tai kunnallispolitiikassa. Sen toteuttamisessa on paljon haasteita ja kehittämiskohteita, joita ovat toimimattomat rakenteet, vertikaalisen yhteistyön puute ja resurssien riittämättömyys. Rakenteellisen sosiaalityön haaste kunnallispolitiikassa on sosiaalityön ylipäänsä heikko asema politiikassa. Tulosten mukaan vertikaalisen yhteistyön puute lastensuojelun eri toimijoiden välillä on keskeinen haaste. Sen kehittämiseksi toimijat nimesivät eri ehdotuksia; vuoropuhelun luomisen eri toimijoiden välille, tiedon tuottamisen näkemisenä prosessina ja liikkuvana voimavarana toimijoiden välillä, sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon hyödyntämisen monipuolisemmin esimerkiksi johtoryhmien kokouksissa tai lastensuojelun toimintaympäristön kehittämisessä sekä kansalaisten aktivoinnin, demokratiaan ja mediaan panostamisen. Lastensuojelussa tapahtuvan vertikaalisen yhteistyön kehittäminen on keskeistä, koska rakenteellinen sosiaalityö edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Linjaorganisaation haasteet, sosiaalityön heikko asema yhteiskunnassa, sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon rajoittaminen asiakastyöhön, asiakkaiden äänen esiin saaminen ovat rakenteellisen sosiaalityön tulevaisuuden kannalta kehittämisen arvoisia asioita. On tärkeää, että lastensuojelussa työskennellään yksilötason lisäksi myös rakenteellisen sosiaalityön periaatteiden mukaisesti yhteiskunnan eri toimijoiden ja rakenteiden tasolla, sekä otetaan osaa poliittiseen toimintaan, koska esimerkiksi kunnallispoliittisella päätöksenteolla on suuri merkitys, minkälaiseksi lastensuojelun resurssit muodostuvat. Tämän vuoksi myös kansalaisia ja asiakkaita tulee aktivoida yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Asiakaskansalaisilla on sanavaltaa minkälaiseksi kuntapolitiikkamme muodostuu. Tällä hetkellä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista uhkaa sen aliresurssointi ja näkeminen liian kapeakatseisena orientaationa, vaikka rakenteellisen sosiaalityön ideaalit näyttävät tämän tutkielman valossa tarjoavan lastensuojelutyöhön paljon hyödynnettäviä moderneja työkaluja sekä periaatteita.
Now showing items 1-2 of 2