Browsing by Subject "yhteiskuntaluokat"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tutkielmassa selvitetään sitä, mitä Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa kerrotaan sosiaalisen turvan rakentumisesta. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen lähihistorian tapahtumia, vallinneita yhteiskunnan luokkarakenteita, sosiaalisen turvan muotoja ja näiden vaikutuksia Pentinkulman kyläyhteisön ihmisten arkeen. Tutkielman aineistona on Väinö Linnan kirjoittama, vuosina 1959–1962 ilmestynyt romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla. Aineiston analysoinnissa on käytetty kategoris-sisällöllistä narratiivista analyysiä ja tutkimukset tulokset muodostavat kolme tarinaa sosiaalisen turvan rakentumisesta. Autonomian ajan Suomessa (vuodet 1809–1917) luokkarakenne perustui sääty-yhteiskuntaan ja eriarvoisuutta pidettiin Luojan tahtona. Aikuiselle työväestölle ei ollut sosiaalista turvajärjestelmää ja apua saivat vain kaikkein avuttomimmat, lapset ja vanhukset. Sosiaalinen turva perustui paikallisyhteisöjen tuottamaan hoivaan huutolais- ja ruotujärjestelmien keinoin. Viimesijaisena turvana olivat vaivaistalot. Asuminen muodosti keskeisen elintason kysymyksen. Uusi vuosisata toi mukanaan itsenäistymisen, demokratian ja kansalaissodan. Säätyihin perustunut valtarakenne murtui yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä raharikkaiden yleistymisen myötä. Kansalaisaktivismi kehittyi ja järjestäytyminen mahdollisti sosiaalisen kysymyksen esiinnousun. Sosiaalinen turva oli kontrolloivaa ja kasvattavaa. Kansalaisia pyrittiin sivistämään ja valvomaan poikkeavuutta, sillä nuori valtio tarvitsi terveen ja vahvan kansan. Talvi- ja jatkosodan vuodet (1939–1944) tekivät sosiaalisista riskeistä yhteisiä, sota kosketti niin rikkaita kuin köyhiäkin perheitä. Rahasta eli tulonsiirroista oli kehittymässä keskeinen sosiaalisen turvan muoto teollistumisen myötä. Maaseudun omavaraistaloudet olivat jäämässä historiaan. Tutkielman sanoma on se, että hyvinvointia edistävä sosiaalinen turva ja tasa-arvoinen yhteiskunta voivat rakentua olosuhteissa, joissa eriarvoisuus ja siihen johtavat mekanismit tunnistetaan. Keskeistä on se, millä tavoin huono-osasuus selitetään. Sääty-yhteiskunnan luonnolliseen eriarvoisuuteen perustunut valta- ja luokkarakenne estivät näkemästä huono-osaisuuden rakenteellisia syitä. Tasa-arvo ja solidaarisuus näyttivät muodostuvan vasta kollektiivisen kärsimyksen seurauksena.
-
(2013)Sosiaalisia verkostoja on tutkittu sosiaalisen pääoman tutkimuksen kautta. Kun sosiaalinen pääoma käsitetään yksilön resurssihyötynä, jota ilmenee eniten yhteiskunnan ylemmissä luokissa, siihen läheisesti liittyvä käsite on sosiaalisten verkostojen lisäksi yhteiskuntaluokka. Yhteiskunnallinen luokka-asema huomioitiin tutkimuksessa ammattiluokituksena. Pääomien kaltaisesti myös aineetonta sosiaalista pääomaa on yhteiskunnassa kasautunut yksilöille eri määriä, toisille enemmän kuin toisille. Kontaktit verkostoissa hyödyttävät yksilöitä eri tavoin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin yksilöitä hyödyttävä sosiaalinen pääoma näkyy sosiaalisissa verkostoissa. Tutkimus vastaa kysymykseen siitä, ilmeneekö verkostoissa samankaltaisuutta (homophily) vai ovatko verkostot, esimerkiksi suurempien pääomallisten resurssien ansiosta, monimuotoisempia. Tutkimuksessa käytetään kyselyaineistoa 'Kulttuuri ja Vapaa-aika Suomessa 2007'. Tarkastelun kohteeksi rajattiin kysymys, joka selvittää eri ammateissa toimivien henkilöiden kuulumista vastaajan tuttavapiiriin, josta muodostuu tutkimuksessa sosiaalinen verkosto. Analyysi oli kolmiosainen. Aluksi analysoitiin eri ammattien yleistä tuntemista ristiintaulukoimalla. Seuraavaksi summamuuttujan avulla tarkasteltiin verkoston kokoa. Viimeisessä analyysivaiheessa tarkasteltavat ammatit luokiteltiin Tilastokeskuksen mukaan kolmeksi eri ammattiluokaksi: johtoasemaksi, keskiryhmiksi ja työntekijäasemaksi. Ammattiluokkia tarkasteltiin valittujen taustamuuttujien kanssa jälleen ristiintaulukoiden. Huomioimalla ammattiasemaluokitukset saatiin selville, kuinka eriytyneitä vastaajien verkostot ovat, ja minkälaisiksi sosiaaliset verkostot ovat rakentuneet. Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa havaitaan, että sosiaalinen pääoma on, muiden pääomien lailla, suurempaa ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Ikä vaikuttaa sosiaalisten verkostojen kokoon, mutta sitäkin merkityksellisemmäksi nousee järjestöaktiivisuus ja vastaajan oma ammattiasema, joka paljastaa verkostojen muodon. Verrattaessa työntekijäasemassa toimivia vastaajia johtavassa asemassa toimiviin vastaajiin havaitaan, että ensin mainituilla on suppeammat verkostot sekä laajuudeltaan että monipuolisuudeltaan. Järjestöissä toimiminen on verkostojen monipuolisuuden kannalta hyväksi. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että korkeammasta ammattiasemasta on vaivattomampaa laajentaa sosiaalista verkostoa ammattiluokassa alaspäin ja tuntea laajasti henkilöitä eri ammattialoilta. Alemmasta ammattiluokasta verkoston kasvattaminen ylöspäin on hankalampaa. Tutkimus antoi tukea alun oletukselle siitä, että sosiaalinen pääoma on yhteydessä korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan sekä suurempiin ja kattavampiin sosiaalisiin verkostoihin.
-
(2020)Yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta on kannettu voimistunutta huolta 2000-luvun aikana. Tieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota huono-osaisuuden ylisukupolvisuuteen, kun samaan aikaan tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla, erityisesti kaikkein varakkaimpien keskuudessa. Tässä tutkielmassa kohdistetaan huomio yhteiskunnan niin sanottuihin ylä- ja valtaryhmiin tutkimalla talousyläryhmän tilannetta niistä erityisesti. Eriarvoisuustutkimuksen olisi kannattavaa ottaa huomioon yhteiskuntaluokka aiempaa keskeisempänä selittäjänä, sillä useat tutkimustulokset viittaavat siihen suuntaan, että luokka on merkittävä vaikuttaja kaikkien ihmisten elämässä huolimatta siitä, miten sen merkitys tunnistetaan. Aiemman luokkatutkimuksen ja -teorian perusteella tarkastellaan tässä työssä talousyläryhmänä vauraita yrityssukuja ja niitä edustavaa Perheyritysten liittoa. Tutkimuskohteeseen liittyvää teksti- ja dokumentaatiomateriaalia tutkitaan sisällönanalyyttisella grounded theory -menetelmällä abduktiivisesti siten, että kyseessä on aineistolähtöinen luokkatilanneanalyysi. Aineistosta etsitään vastausta siihen, millä tavoin perheyrityksistä viestitään ja miten politiikkatahto ilmenee? Samalla testataan tutkimusteoreettisia näkökulmia erityisesti Pierre Bourdieun distinktioteorian ja sosiaalisen sulkuun liittyvän viitekehyksen välillä. Tulokset osoittavat, että talousyläryhmällä on rakentunut pitkän ajan kuluessa varsin kehittyneet perimisen ja ylisukupolvisen jatkuvuuden hallinnanmekanismit, joita voidaan pitää yhteiskunnallisen vallan käytön näkökulmasta merkittävinä. Vaikuttaessaan yhteiskuntaan Perheyritysten liiton keskeinen poliittinen tavoite on lainsäädännön kautta saada perimisen taakkaa helpommaksi. Tällä ja muilla tutkielmassa esiin tulevilla keinoilla voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia myös muille kuin yritysperheille itselleen. Tuloksia pohditaan suhteessa teoreettiseen taustaan, minkä myötä vahvistetaan luokkateorioiden empiiristä käytettävyyttä tutkimuksenteon osana. Tutkielman perusteella osoitetaan yhteiskuntaluokkien mekanismien toimintaa ja merkitystä. Sekä peräänkuulutetaan voimakkaasti laaja-alaisemman eriarvoisuustutkimuksen tärkeyttä, eikä ainoastaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Länsimaiset demokratiat ovat rakentuneet meritokraattisen järjestelmän sekä avoimen liikkuvuuden lupaukselle ja ylisukupolvisella varallisuudella voi olla suuri merkitys niiden toteutumisen kannalta. Muun muassa sen vuoksi uudella luokkatutkimuksella on väliä.
Now showing items 1-3 of 3