Browsing by Subject "ympäristötaloudellinen Kuznets-käyrä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)This study examines the relationship between wealth and environmental contributions at individual and country levels by using survey data from EVS, WVS and ISSP and panel data from OECD. For the analysis I use correlation tests, and in the case of panel data, pooled OLS regression and two-way fixed effects regression, and with survey data I use OLS regression and generalized ordered logit model. The aim of this study is to clarify if wealthier countries or individuals contribute more to environment than countries and individuals with lower wealth. Environmental contributions at country level are measured as environmental policy stringency, environmental protection expenditure and environmentally related tax revenues. At individual level environmental contributions are measured as willingness to pay for environmental protection. At country level a positive relationship between wealth and environmental contributions is found, but in individual level the relationship is weak. Also relationship between national wealth and individual willingness to pay is minor. On average individuals willingness to pay for environmental protection stayed standard regardless of wealth, but some differences in averages can be seen comparing the results of different surveys. Results suggests that in wealthier countries the environmental policy is more strict and environmental protection expenditure can be expect to be higher than in lower GDP per capita level countries. The relationship between wealth and environmentally related tax revenues differs from other two variables, because tax base for environmentally related taxes change whit economic development. Previous literature offers inconclusive findings and comprehensive theoretical framework is difficult to form. One of the biggest challenges of this study is the sparseness of suitable and comparable data and thus, results have to be interpreted with caution.
-
(2017)Ihmiskunnan uusiutuvien luonnonvarojen kulutus on yli 40-vuoden ajan ollut ekologisesti kestämätöntä. Tämä ympäristön resurssien ylikulutus on aiheuttanut merkittäviä muutoksia planeetan ekosysteemille, sillä tutkijoiden mukaan se on keskeisin biodiversiteetin heikkenemisen ja ilmaston lämpenemisen syy. Tutkielman tavoite on selvittää, onko taloudellinen kasvu ratkaisu luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen ongelmaan, kuten jotkut taloustieteilijät ovat esittäneet. Tutkimuskysymystä tarkastellaan ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän näkökulmasta (lyh. YTKK), joka esittää, että ympäristönlaadun ja taloudellisen elintason välinen riippuvuus noudattaa käänteistä U-käyrää. Teorian mukaan talouden vaurastuessa ympäristönlaatu ensin heikkenee, mutta elintason noustessa riittävästi, talouskasvusta seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka mahdollistavat ympäristön tilan elpymisen. Tutkielmassa ympäristönlaatua mitataan valtioiden henkeä kohti lasketulla ja totaalilla ekologisella jalanjäljellä. Totaali ekologinen jalanjälki on valtion henkeä kohti lasketun ekologisen jalanjäljen ja asukasluvun tulo. Taloudellista hyvinvointia tutkielmassa mitataan henkeä kohti lasketulla nimellisellä bruttokansantuotteella. Tutkielman aineistona toimiin Global Footprint Network -organisaation laatima National Footprint Accounts -tilasto, joka sisältää 167 valtion ekologiset jalanjäljet vuonna 2011. Bruttokansantuotetta koskevat tilastot ovat sen sijaan peräisin Maailmanpankilta. YTKK-hypoteesia tutkitaan työssä pienimmän neliösumman menetelmällä. Lisäksi kvadraattisen funktion selitysastetta ja tilastollista merkitsevyyttä verrataan lineaarisen ja kolmannen asteen mallin testauksessa saatuihin tuloksiin. Tutkielmassa käytetyt menetelmät ja otos ovat lähes yhdenmukaiset erään aiemman tutkimuksen kanssa, joka koskee valtioiden vuoden 2001 ekologisia jalanjälkiä. Tutkimuksen toistaminen kymmenen vuotta uudemmalla datalla tekee mahdolliseksi selvittää, kuinka pysyviä tutkimuksen tulokset ovat ajassa ja miten tulotason nousu vaikuttaa muuttujien väliseen riippuvuuteen. Tutkielman tulokset valtioiden henkeä kohti lasketun ekologisen jalanjäljen osalta eivät anna selvää tukea YTKK-teorialle, koska käänteisen U-käyrän lisäksi muuttujien välistä riippuvuutta selittää hyvin kasvava lineaarinen ja kolmannen asteen funktio. Sen sijaan mallien logaritmimuunnoksia koskevat tulokset hylkäävät käänteisen U-käyrän selvästi. Valtioiden totaalia ekologista jalanjälkeä koskevien mallien tulokset sen sijaan puoltavat ympäristötaloudellista Kuznets-käyrää. Kahdella kolmesta otannasta YTKK-hypoteesia ei voida hylätä ja malli selittää muuttujien välistä riippuvuutta muita funktioita paremmin. Totaalin ekologisen jalanjäljen kohdalla tulokset ovat kuitenkin herkkiä sille, mitä maita otantaan sisällytetään. Henkeä kohti laskettua ekologista jalanjälkeä koskevat löydökset ovat linjassa aiemman tutkimuksen tulosten kanssa, mutta YTK-funktion käännepiste on noussut yli kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa, josta inflaatio selittää vain noin 24 prosenttia. Koska globaali tulotaso on noussut samalla aikavälillä yli kaksinkertaiseksi, tulos antaa viitteitä siitä, että elintason noustessa YTK-käyrän käännepiste karkaa kauemmaksi. Täten tutkielma ei puolla käsitystä, että taloudellinen kasvu olisi tehokas keino saavuttaa luonnonvarojen kestävä käyttö.
Now showing items 1-2 of 2