Browsing by Subject "ympäristötekijät"

Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osaston ja Sibelius-Akatemian yhteistyönä tekemä vuonna 2003 alkanut tutkimus tutkii musikaalisuuden perinnöllisyyttä ja biologista taustaa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin juurikaan koko maailmassa. Aineistona siinä on noin 870 suomalaisen, pääosin suurista suvuista tai perheistä koostuva joukko. Tutkimus koostui kolmesta erilaisesta musikaalisuustestistä, kyselylomakkeesta ja yli 12-vuotiailta otetusta DNA-näytteestä. Lisäksi ympäristötekijöiden yhteyksien ilmentämisen selventämiseksi loppukeväästä 2013 valmistui uusi tarkentava kyselylomake. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli löytää ympäristötekijöitä, joilla on vahva yhteys musiikillisen koulutuksen ja ammattimuusikoksi päätymisen sekä musiikillisen luovuuden harjoittamisen kanssa. Aineiston pääasiallisina analyysimenetelminä käytin faktori- ja klusterianalyysia. Pääkiinnostuksen kohteina olleita muuttujia, musiikillinen koulutus (erityisesti ammattimuusikkous) ja luovuus, selitettiin lineaarisen ja logistisen regressioanalyysin avulla. Faktorianalyysimenetelmällä saadut tulokset puoltavat hypoteeseja musikaalisuuden monimuotoisuudesta ja piilevistä musikaalisuuden ja sen ilmenemisen ominaisuuksista. Jaottelu on tulosten perusteella selväpiirteinen. Faktoripistemäärien käyttäminen musiikillisen koulutuksen ja luovuuden alojen selittämisessä antaa viitteitä geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisen musikaalisuuden ilmenemisessä. Kiinnostuksen kohteina olevilta muuttujilta löytyi vahva yhteys erityisesti musiikillista toimintaa ja musikaalisuustestejä ilmentäviin faktoripistemuuttujiin. Klusterianalyysia käytettiin musiikillista luovuutta harjoittavien ihmisten jaotteluun eri ryhmiin luovuuden ammattimaisuuden ja luomistapojen perusteella. Tutkimuksessa käytetty aineisto ei vastannut otanta-asetelmaltaan otosta vaan oli luonteeltaan näyte. Tutkimustuloksia ei näin ollen voitu yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia. Erilaisten painotusmenetelmien käyttö ei myöskään ollut mahdollista, sillä koko väestöä koskevia tarvittavia perustietoja ei ollut saatavilla tai määritelmät (esim. ammattimuusikkous) erosivat tutkimuksen ja virallisten määritelmien perusteella jonkin verran. Keräyksen näyteluonteesta oli kuitenkin myös hyötyä: Musiikin ammattilaisten huomattavan suuri suhteellinen osuus (n. satakertainen Suomen väestöön nähden) auttoi analysoitaessa ammattimuusikkouteen johtavia syitä. Lisäksi luovien ihmisten määrä oli tarpeeksi suuri henkilöiden jaotteluun erilaisten luomistapojen mukaan klusterianalyyseissa. Suurin perhekokonaisuuksiin keskittyvä aineisto mahdollisti myös musikaalisuuden perinnöllisyyden tarkastelun ja ympäristötekijöiden kattavamman huomioinnin. Musikaalisuustesteihin tulleista henkilöistä Musikaalisuuden perinnöllisyystutkimus -lomakkeen palautti yli 85 %. Myös tarkentavan kyselylomakkeen vastausprosentti oli hyvä (yli 60 %). Aineiston näyteluonteisuudesta huolimatta tutkimusta voi pitää hyvin onnistuneena. Se paljasti monia uusia piirteitä musikaalisuuden monimuotoisuudesta sekä biologian ja ympäristötekijöiden yhteyksistä musikaalisuuden ilmenemisessä. Tarkentava kyselylomake antaa myös mahdollisuuden monipuolisempiin musiikillisen luovuuden biologisten taustojen jatkotutkimuksiin.