Browsing by Subject "ympäristötietoisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)Tutkimuksessa tarkastellaan kierrätyksen historiaa Suomessa ja sen linkittymistä nousevaan ympäristötietoisuuteen 1950-luvulta 1990-luvun loppuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kierrätykseen suhtautuminen ja kierrätyksen motiivit ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen Luonto -lehden kierrätystä ja kestävää kehitystä käsittelevistä artikkeleista. Ympäristötietoisuuden ja ympäristöliikkeiden kehitystä on lisäksi tutkittu aihetta sivuavan tutkimuskirjallisuuden avulla. Erilaiset ympäristöasenteita ja -politiikkaa koskevat mielipidetiedustelut 1980-luvulta alkaen antavat tutkimukselle hyvää taustatukea. Suomen Luonto -lehden artikkeleita on tutkittu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kierrätystä koskevien artikkeleiden puuttuminen Suomen Luonto -lehden sivuilta 1950-luvulla heijastaa kierrätyksen taloudellista roolia ympäristönäkökulmien sijaan. 1950-luvulla ihmisiä motivoi kierrättämään puute, taloudellinen hyöty ja lähiyhteisön myöntämä arvostus, ei ympäristön hyvinvointi. 1950-luvulla tehtiin kuitenkin tärkeä työ kierrätyksen edistämisessä ja kierrätysideologian luomisessa. Teollisuus, lehdistö, koulut ja erilaiset järjestöt kannustivat ihmisiä yhteisvoimin kierrättämään käytettyjä tavaroita raaka-ainepulan hillitsemiseksi ja talouden kasvun edistämiseksi. 1960-70-lukujen vaihteessa Suomen Luonto -lehdessä alkaa esiintyä kirjoituksia, joissa pohditaan jätteiden mahdollista uudelleenkäyttöä ja luonnonresurssien käytön järkevyyttä. Kirjoitusten perusteella kierrätyksestä ei voida kuitenkaan puhua koko maan kattavana ilmiönä, vaan pikemminkin marginaalisen, ympäristöasioista kiinnostuneen nuoren väestönosan kokemana herätyksenä. Vasta 1980-lukua voidaan pitää kierrätyksen yleistymisen kannalta ratkaisevana vuosikymmenenä. Kierrätyspisteiden perustaminen yleistyi, ja ruohonjuuritasoinen toiminta kirpputoreineen ja kierrätysliikkeineen kasvatti suosiotaan. Yksittäisen ihmisen toiminta aletaan Suomen Luonto -lehdessä nähdä tärkeänä ja merkittävänä, eikä vastuuta sysätä enää yksin huonosti toimiville rakenteille ja järjestelmälle. Lehden artikkelit yrittävät retoriikallaan saada lukijan tuntemaan oman vastuunsa ympäristöongelmien synnyssä ja niiden ehkäisyssä. Varsinainen läpimurto kierrätyksen arkipäiväistymisessä koko valtakunnan tasolla nähtiin kuitenkin 1990-luvulla. Yhteiskunnan ekologisoituminen näkyi 1990-luvun Suomessa niin mediassa, julkishallinnon tasolla, teollisuudessa kuin kansalaisten keskuudessa. Etenkin lainsäädännön muuttuminen yhä enemmän kestävään kehitykseen tähtääväksi oli tärkeää kierrätysprosenttien nousun taustalla. Sekä Suomen Luonto -lehden artikkeleissa että ympäristöasenteita koskevissa mielipidetiedusteluissa korostuvat toiveet valtion aktiivisesta roolista ympäristökysymysten ratkaisemisessa. Tulevaisuudessa ympäristöpolitiikan suunta voi johtaa kohti ympäristövaltiota, joka kantaa lainsäädännön avulla vastuun yhteiskunnallisesta kehityksestä ympäristön hyvinvoinnin edellyttämään suuntaan.
-
(2020)Kasvava kulutus tuo mukanaan ongelmia maapallon kestokyvylle. Yksi keskeisimmistä ongelmista on jäte. Jätettä syntyy paljon, koska kulutamme niin paljon. Suomessa jätettä hallitaan kunnallisella jätehuollolla, jonka kehittymiseen on vaikuttanut ympäristötietoisuuden kehittyminen. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rakenteeltaan merkittävästi 1960-luvulta eteenpäin. Miten jätehuolto on kehittynyt muuttuvan yhteiskunnan mukana ja ympärille? Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen yhteiskuntajätteen historiaa sekä selvitetään mihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut parantaakseen jätehuoltoa ja edistääkseen ympäristönsuojelua. Tutkimuksen aineistona on Suomen Kuvalehdestä aikavälillä 1960–2018 valitut artikkelit. Aineistoa kertyi 1960-luvulta vähän, mutta se riitti muodostamaan hyvän pohjan myöhempien vuosikymmenien jätekeskustelun ymmärtämiselle. Artikkeliaineisto jaettiin sisällönanalyysiä varten kahteen pääkategoriaan jäte sekä jätehuolto ja jätehuollon ratkaisut. Jätettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä näkökulmia ovat esimerkiksi taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen, oikeudellinen ja materialistinen. Tässä tutkimuksessa jätettä käsitellään kansalaisten näkökulmasta: millainen suhde heillä on jätteeseen ja jätehuoltoon tutkimuksen ajanjaksona. Tutkimuksessa selvitetään mitä teemoja ja ratkaisuja aineistosta löytyy jätteeseen ja jätehuoltoon liittyen. Lisäksi aineiston ja tutkimuskirjallisuuden avulla päätellään, miten jätteen käsittely ja jätehuolto muuttuu ihmisten arjessa muuttuvat tutkimukseen valittuna ajanjaksona. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat yksittäisen ihmisen tai organisaatioiden toiminnan muutokseen. Aineistosta on havaittavissa eri vuosikymmenille sopivia teemoja. Luonnonsuojelu ja ympäristöherääminen saivat alkunsa 1970-luvulla. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa kasvava jätteen määrä alkoi huolestuttaa aluksi ruohonjuuritasolla, ja huoli levisi lopulta myös politiikkaan ja lainsäädäntöön. Huoli ympäristön kestokyvystä vahvistui 1980-luvulla Suomessa taloudellisen nousukauden aikana, jolloin yksilön vastuu ympäristötoimista tuli mukaan keskusteluun. 1990-luvulla jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä tuli arkisempaa, kun siihen oli yhä enemmän mahdollisuuksia. 1990-luvulla Suomi myös liittyi Euroopan Unioniin ja osaksi sen lainsäädäntöä sekä muita kansainvälisiä sopimuksia. Uuden jätelain avulla korostettiin jo syntyneiden jätteiden ohella myös jätteiden ehkäisyä. 2000-luvulla valtiot tai kaupungit ovat alkaneet asettaa tavoitteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille, jolloin haluavat olla esimerkiksi ”zero waste”, luopuneet kivihiilestä energian lähteenä tai muuten vain vähentäneet päästöjään tietyn verran. Positiivisten kehityssuuntien, kuten paremman jätehuollon, ympäristötietoisuuden, jätekansalaisuuden, kiertotalouden ja jätteiden vähenemisen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät suuntaan ja toiseen. Yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa esittämällä mielipiteitään ja näyttämällä esimerkkiä, mutta viime kädessä yksittäisen ihmisen ja suuren massan toimintaan vaikuttavat yleiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö.
Now showing items 1-2 of 2