Browsing by Subject "ympäristöystävällinen syöminen"

Tutkielmassa tarkastellaan, miten kestävästi syövän identiteettiä konstruoidaan narratiivisesti ja millaisia sosiaalisia identiteettejä rakennetaan kestävästi syöville ja tähän sosiaaliseen ryhmään kuulumattomille. Kestävä syöminen määritellään työssä kasvissyöntinä. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen lähestymistapa on konstruktionistinen. Haastatteluaineisto koostuu 16 haastattelusta ja se on saatu työn toimeksiantajalta Kestävyystieteen instituutin EMBED-projektilta. Työn menetelminä on käytetty aktanttimallia ja positiointiteoriaa. Kestävän syöjän identiteettiä rakennetaan aineistossa tunne-elementtien, motivaatiotekijöiden ja merkityksen tekemisen kautta. Aineistosta löytyi lunastus-, sankari- ja kasvutarinan tarinatyyppejä. Myönteiset tunteet yhdistettiin aineistossa onnistuneisiin kulutusvalintoihin ja kestävien periaatteiden levittämiseen, kun taas epäonnistumiset ruokavalion noudattamisessa, pienuuden kokemus, syrjiminen ja ennakkoluuloisuus negatiivisiin. Kielteiset tunteet, kuten syyllisyys kuitenkin näyttäytyi auttavana tekijänä kestävän syömisen kannalta. Motivaatioon liittyvinä käsitteinä toimijuus ja yhteenkuuluvuus nostettiin haastatteluaineistossa esiin siten, että toimijuus esitettiin rajoitettuna, mutta siitä huolimatta vahvana. Yhteenkuuluvuuteen liittyi jaettu ympäristöystävällisesti syövien identiteetti, jonka kannalta oli olennaista pyrkimys kestävään syömiseen. Toiseuden kokemus ei-ympäristöystävällisesti syövien kanssa esitettiin aineistossa kokemuksina ulossulkemisesta, vähättelystä ja ennakkoluuloisuudesta. Merkityksen kokemus liittyi vastuullisuuteen ja omaan kasvuun, ja osa haastateltavista kuvasi kestävän syömisen osana parempaa ihmisyyttä. Ympäristöystävällisesti syövän identiteetti muodostui haastatteluissa tiedostavaksi, moraaliseksi, resilientiksi, joustavaksi ja välittäväksi. Omat valinnat esitettiin pohjautuvan arvoihin ja siihen, minkä koettiin olevan oikein. Muiden kuin kestävästi syövien identiteettiin liitettiin joustamattomuutta, ajasta jälkeen jääneisyyttä ja vähempää tiedostavuutta. Näihin kahteen ryhmään liittyvät kuvaukset olivat aineistossa usein päinvastaisia ja siinä missä ympäristöystävälliseen syömiseen liitettiin edellekävijyys, ei-ympäristöystävällisesti syöviin liitettiin perinteisyys, totuttu kulttuuri, mutta myös juuttuneisuus vanhoihin tapoihin.